torstai 27. helmikuuta 2014

Onni on...


...ihana sisko, ja pienet rakkaat, jotka lähettävät postissa juuri niitä asioita, joita kotona pötköttelevä sairaslomalainen voi kaivata. Piti ihan kyyneleet tirauttaa. Snif.

Tätin omat ihanuudet olivat kirjoittaneet kirjeen ja tehneet taikataikinasta kauniin enkelikorun. Ohjeistuksena oli, ettei sitä kannata syödä, koska se on tosi suolainen. Kiitos muruset, pidän mielessä

Viettäessäni ihan virallista saikkua, jolloin myös lapset ovat päiväkodissa, selailin liikuttunein silmin saamiani kevätmuotia pursuavia lehtiä. Ihania juttuja! Jonkin verran ehkä totuttelua vaatii tämä hame, mutta saapa nähdä, kuinka monelta se löytyy päältä loppukeväästä. Se on törkee! Tarkoittaen tietysti aivan mahtava! Voi lähteä heti mallailemaan vaikka vessanmaton kanssa. Hih. No joo, mä oonkin vähän juntti, mutta kyllä mä tuon vielä omaksun. You'll see.


Kevään muotia. The Hame.
 




6 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Laitakko sitten kuvaa susta ja hameesta tännekin?

*Laura* kirjoitti...

:D Paljon kustantaa tuo ihanuus??

Toipumisia!

-Essi- kirjoitti...

:D

Riikka kirjoitti...

Sirkku, no mietitään. :)

Laura, se on kuule oikeeta disainii, ja hinta vain tiedusteltaessa eli tämä tarkoittaa aina, että se on seriously kallis.

Ja kiitos toivotuksista. <3

Essi, :)

Jennijee kirjoitti...

Meidän mökillä olisi vähän vastaavalla kuosilla ryijy, mahdollisesti hieman hiirien nakertama. Otatko tuunaukseen? Parane! <3

Riikka kirjoitti...

Kiitos Jennijee. Ryijymatto on uusi musta. Eläpä ole höveli ja mulle anna, minkä sinä sitten kietaiset lanteillesi?