sunnuntai 5. elokuuta 2012

Kesäpäivä saaressa


Iholla tuntuu siltä, että on oltu koko päivä ulkona, auringon hellittävänä ja tuulen tuiverruksessa. Saaressa. Olo on just niin ihanalla tavalla voipunut, että voisi vain kaatua sänkyyn ja makea uni tulisi välittömästi.


Sää oli tänään lämmin, jopa kuuma, jos löysi suojaisan paikan. Eiran leikkipuistossa olisi pärjännyt lyhyilläkin hihoilla, mutta neljävuotias päättää itse mitä päällensä pukee, joten tänään mentiin pitkillä hihoilla. Jos yritin ohjata, että entä jos laitat tämän, niin neljävuotias totesi: Kyllä sä oot nyt tooooosi inhottava, kun et anna lapsen itse päättää. Asuun kuului alunperin myös sukkahousut, jotka sain jollain kiristyksellä pois neljävuotiaan jalasta.
 

Kymppikuinen kävellä tepsuttelee ulkona ja ihmettelee kiviä, hiekkaa ja kaikkea maasta löytyvää. Kymppikuinen on jatkuvalla tutkimusmatkalla. On ihana katsoa, miten koko maailma aukeaa hänelle vähän kerrassaan. 


Neljävuotias tutkiskelee innoissaan saaren aarteita - Pupu kainalossa, missäpä muualla ja käy välillä tiedustelemassa, että eihän Suomessa ole myrkkykäärmeitä tai myrkkykärpässieniä. Äitin tehtävä on tuottaa pettymys ja todeta, että kyllähän niitä löytyy - mut ei just täältä, että ei tarvitse lähteä äkkiä pois.


Kymppikuinen nukkui ja taas nukkui. Meri-ilmastossa on taikaa. Saisiko sitä pulloon, jonka voisin avata iltaisin meillä kotona? Jos tänään oli tämän kesän viimeinen lämmin hellepäivä, niin eipä olisi voitu sitä paremmin viettää. Äitikin on saanut merimikstuuraa (saattaa olla vähän eilistäkin mikstuuraa a.ka parit shampanjadrinksut coctailbaarissa, mutta shhh!) eikä voi sille mitään, että silmät painuvat ihan väkisinkin kiinni. Kauniita unia!

2 kommenttia:

jarna kirjoitti...

Heh, 4-vuotiaat tytöt osaavat olla todella periksiantamattomia :D

Minusta rasittavimpia asioita maailmassa on, että on just se voipunut olo, jolloin uni tulisi heti, mutta perskeles ei vaan voi mennä maaten, vaan pitää alkaa antaa iltapalaa ja harjata nassikoidne hampaita, lukea iltasatuja ja yleensä vakio on, että mitä voipuneempi on äiti, sitä vaikeampaa on saada pienet nukkumaan!

Ja mun oma kone on ***tana **ttu per**le jotenkin tohjona! Mies ystävällisesti imuroi sen sisuksen, jonka jälkeen kone tilttaa viiden minuutin välein. Hermo menee!

Mutta onneksi toisella koneella saan lukea SUN juttujasi! Blogisi on suuri nautinnon lähde mulle nykyisin :)

Ripu kirjoitti...

Jarna: Neljävuotias on jo tosi taitava niin monessa, kuten verbaalisessa nokkeluudessa, että usein jää sanattomaksi.

Voi sitä sun miestä! Toinen yrittää vaan siivota, älä oo sille huonona. ;)

Ja kiitos Jarna, että viihdyt!