Pilvessä
Heissuliveissuli!
Perheenäidit ovat ilmeisesti pilvessä. Se selittääkin sen ajoittaisen kaistapäisen toiminnan. Perheenäidin arki sujuu siis hienosti "pöllyssä" tai ei. Lapsi on päivä päivältä ihanampi eikä ihastelulle löydy rajoja. Hieman kyllä välillä ihmetyttää, jos vastaantulevat eivät syystä tai toisesta jaa tätä valtavaa ihastelujen uuta-ja-aata kanssani. Morons. En juostu hyväksymään, että "No kaikki vaan ei pidä vauvoista.". No ei varmaan, jos on pahasti mental. Muita excuseja ei ole. Ei vaan ole.
Viime aikoina harkinnassa on ollut tulevan syksyn aktiviteetit. Juu, täytyyhän se lapsen arki täyttää muullakin toiminnalla, kun ainaisella ihastelulla ja tietysti ajan viettämisellä Stockmannilla. Olimme päättäneet kiikuttaa neidin vauvauintiin, koska vesielementti tuntuu häntä kovasti viehättävän ammeviihtyvyyden perusteella. Urpoäiti arveli selviävänsä tehtävästä seuraavasti: internet auki kliks... googletus vauvauinti kliks... hinnat kliks... ilmoittautuminen kliks... Boy was she WRONG!
Nyt täällä mietitäänkin paniikissa mihin päiväkotiin lapsi laitetaan kolmen vuoden kuluttua (joo aion olla kotona vähintäänkin kolme vuotta yeah right) - tai pikemminkin toivotaan hänen pääsevän - eikä liian aikaista ole puntaroida minkä koulun soisimme olevan hänen tuleva opinahjo. NIMITTÄIN VAUVAUINTIIN ON KUUKAUSIEN JONO. Nyt täällä sydän syrjällään odotetaan saako lapsemme kokea aistien stimulointia, uutta kokemusmaailmaa, jossa pystyy tekemään asioita, joita ei muualla pysty, tuleeko lapsestamme nyt veden ystävää tai kehittyykö hän motorisesti niin hyvin. Vauvauinti ei todellakaan ole mitään loiskimista sinne tänne!
Ehdin jo surkutella lapsemme kohtaloa ja kaikkea ed.main., josta hän vääjäämättä jäisi paitsi, kunnes puhelin pirahti. Lapsemme on kuin onkin saanut paikan vauvauinnissa! HALLELUJAH! Joo maksetaan vaikka yhdessä erässä! Phiuf! Nyt on syyskuun alusta lauantai-illat buukattu täyteen, että uimahallissa nähdään!
Perheenäidit ovat ilmeisesti pilvessä. Se selittääkin sen ajoittaisen kaistapäisen toiminnan. Perheenäidin arki sujuu siis hienosti "pöllyssä" tai ei. Lapsi on päivä päivältä ihanampi eikä ihastelulle löydy rajoja. Hieman kyllä välillä ihmetyttää, jos vastaantulevat eivät syystä tai toisesta jaa tätä valtavaa ihastelujen uuta-ja-aata kanssani. Morons. En juostu hyväksymään, että "No kaikki vaan ei pidä vauvoista.". No ei varmaan, jos on pahasti mental. Muita excuseja ei ole. Ei vaan ole.
Viime aikoina harkinnassa on ollut tulevan syksyn aktiviteetit. Juu, täytyyhän se lapsen arki täyttää muullakin toiminnalla, kun ainaisella ihastelulla ja tietysti ajan viettämisellä Stockmannilla. Olimme päättäneet kiikuttaa neidin vauvauintiin, koska vesielementti tuntuu häntä kovasti viehättävän ammeviihtyvyyden perusteella. Urpoäiti arveli selviävänsä tehtävästä seuraavasti: internet auki kliks... googletus vauvauinti kliks... hinnat kliks... ilmoittautuminen kliks... Boy was she WRONG!
Nyt täällä mietitäänkin paniikissa mihin päiväkotiin lapsi laitetaan kolmen vuoden kuluttua (joo aion olla kotona vähintäänkin kolme vuotta yeah right) - tai pikemminkin toivotaan hänen pääsevän - eikä liian aikaista ole puntaroida minkä koulun soisimme olevan hänen tuleva opinahjo. NIMITTÄIN VAUVAUINTIIN ON KUUKAUSIEN JONO. Nyt täällä sydän syrjällään odotetaan saako lapsemme kokea aistien stimulointia, uutta kokemusmaailmaa, jossa pystyy tekemään asioita, joita ei muualla pysty, tuleeko lapsestamme nyt veden ystävää tai kehittyykö hän motorisesti niin hyvin. Vauvauinti ei todellakaan ole mitään loiskimista sinne tänne!
Ehdin jo surkutella lapsemme kohtaloa ja kaikkea ed.main., josta hän vääjäämättä jäisi paitsi, kunnes puhelin pirahti. Lapsemme on kuin onkin saanut paikan vauvauinnissa! HALLELUJAH! Joo maksetaan vaikka yhdessä erässä! Phiuf! Nyt on syyskuun alusta lauantai-illat buukattu täyteen, että uimahallissa nähdään!
