keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Kevään ensimmäiset


Aloitin viime viikonloppuna s e e s t e i s e n  blogikirjoituksen, mutta se meni kovaa vauhtia ihan muuhun suuntaan, joten säästin sinut ja aloitin katsomaan Aviciista dokumentin Netflixistä, kuten varmasti moni muukin. En ollut varsinainen tietäjä, mutta tajusin dokkarin aikana, että ahaa, tämä ja tämäkin biisi on siis hänen. Eli tunsin musan, mutten tekijää. 

True Stories löytyy siis Netflixistä ja suosittelen lämpimästi. Päällimmäisenä tunsin surua hänen kohtalostaan, tunnistin myös herkkyyden ja sen saman tunteen, kun ahdistaa. Itsekin kärsin ahdistuskohtauksista, kun olen liian kuormittunut. Keho kertoo, kun on aika pysähtyä. On surullista, että tälle nuorelle pysähtyminen tehtiin aivan liian vaikeaksi.  

Tämän kevään tekstejäni täällä on värittänyt uupumus. Pinnalla on pysytty paikoitellen vaivoin, välillä upottukin. Elämään osuu aika ajoin vaikeita jaksoja ja herkkyys on ominaisuus, joka tekee toisista asioista ajoittain raskaampia kantaa.  

Uupumus voi olla vuosikausia läs ja keho reagoi, kun se kuormittuu liikaa. Kuormituksen voi tehdä työ, koti, liiallinen meteli, mikä tahansa huoli. Silloin tulisi muistaa pysähtyä ja kuunnella niitä viestejä, joita elimistö lähettää. Uupumuksesta toipuminen vie vähintään kuukausia, helposti vuosia, mutta itseään kuunnellen voi välttää sen viimeisen stopin, jossa ei enää kysytä, haluatko levätä.

Omaa kuormaansa kannattaa purkaa yksi pala kerrallaan ja aloittaa matka oikeaan suuntaan. Ikäviin ja vaikeisiinkin asioihin täytyy uskaltaa puuttua, vaikka ne kuinka pelottaisivat, muuten niitä jää vatvomaan, eikä se mikä mieltä kalvaa, katoa.

Olen kiitollinen siitä, että yksi mieltäni kuukausia painanut asia on nyt tietyllä tasolla saatu käsiteltyä ja oma oloni on huomattavasti kevyempi. Pää pystyyn siis. Jälleen pääsemme perusasioiden äärelle, elämä on. Välillä on helpompaa, välillä haasteellisempaa. Turhaa stressata liikaa stressistäkään. Aina ei jaksa, mutta jostain se valo kuitenkin lopulta puskee pintaan, ei kannata luovuttaa. Mitä tahansa se onkin, se menee ohi.    

Kevään ensimmäiset munkkirinkilät ja simalasi myös jo check. Hymy! 




Ei kommentteja: