Huilia, huilia

Välillä se aamunkiirus pysäyttää ja laittaa pakin päälle, kuten tänään. Perheen pienimmäinen on ollut pienessä köhässä pari päivää, mutta kuume on pysynyt poissa. Aamulla hoitoon viedessä heippojen aikaan alkoi vuotaa verta nenästä niin, että sitäpä ei ihan heti saatu tyrehdytettyä. Siinä oli äidin ja lapsen vaatteet melkoisen näköiset. Minä katselin kelloa huolestuneena, kun 20 minuuttia oli aikaa ehtiä ylittää kuntaraja ja mennä koulutukseen. Vaihdoin nopeasti omat vaatteet ja iskin veriset jääkylmään ämpäriin. Kiikutin verta edelleen vuotavalle lapselle päiväkotiin uuden ystävänpäivämekon juhlia varten, mutta lapsipieni oli niin raasunen ja aneli kotiinpääsyä, että äiti kuunteli tänään sydäntään sen sijaan, että olisi hikipäässä laukannut bussia kohti ja mennyt myöhässä. 

Tänään olemme nauttineet auringosta, kun piipahdimme pikaisesti käymään postissa. Sohvalla kölliminen peiton alla on kuitenkin aikas ihanaa ja tekee hyvää keskellä päivää, vaikka ei mitään pöpöä olisikaan. 

Etenkin nyt uudessa työssäni, minulla on poikkeuksetta päivittäin jotain ohjelmaa, joka vaatii läsnäoloani, joten poissaoloja en mieluusti harrastaisi. Viime päivinä on ainakin minun Facebook-feediin tullut melko kiukkuisia viestejä siitä, miten päiväkodeissa on jatkuva noro- tai flunssakierre, kun vanhemmat eivät tajua pitää lapsiaan kotona sairastamassa - etenkään toipumassa. Myönnän itsekin kokeilleeni muutama viikko sitten lapsen päätä aamulla, enkä uskaltanut kaivaa kuumemittaria esiin. Pohdin tuolloin, että jos en olisi menossa pitämään esitystä, niin olisin varmastikin jäänyt kotiin hänen kanssaan. Onneksi lapsen päivä meni tuolloin hyvin, eikä hän sairastunut sen enempää, eikä siis kuumetta ollut. Tänään kuitenkin totesin, että aina tulee uusi koulutus ja nyt on aika viedä lapsi lepäämään. 

Onhan lapsella se isäkin, joka kiitettävästi ottaa koppia sairastupapäivistä. Tänään tämä meni näin. Huomenna toivottavasti parempi aamu. Loppuun kotona huilailevan äidin käsky: 

Nyt niitä maitohappobakteereja napaan 

ja peskää niitä käsiä sitten saippualla kans, 

eikä pahitteeksi ole 

se hanan ja vessan ovenkahvan hinkkaus.

#pysypoissanoro