perjantai 16. syyskuuta 2016

Ei mitään "vain" elämää



Herkut odottavat kaapin päällä, lapset kyselevät, milloin se alkaa, joko kohta. No kohta alkaa.  Se on se syksyn odotetuin perheen yhteinen ajanvietto. Tiedät hyvin mistä puhun. Nelivuotias yrittää hahmottaa, että kyseessä on sama ohjelma, vaikka siitä puuttuvat Sanni ja Antti Tuisku. Se on vähän vaikeaa, vaikka tuttuja ovat ainakin Anna Puu ja Lauri Tähkä. Ovat tulleet lapsille tutuksi mm. Elastinen feat.ista. Kyllä meillä tiedetään kuka on kuka.

Nyt kun on perjantai ja lupa relata, heittäytyä kalsarisilleen sipsit ja/tai trendikkäät juuressipsit kourassa, niin miten se viikko noin muuten niinkun meni, jos vähän lähtisi reflektoimaan. Reippailitko, teitkö jotain, joka sai sinulle ja ehkä toisillekin hyvän mielen? 

Minä nakuttelin pari työhakemusta, siivosin lastenhuoneen ja täytyy sanoa, että jos tupakoisin, olisin salettiin tupakoinut parit sätkät parvekkeella. Olen tässäkin hommassa kehittynyt, sillä tein tämän urotyön siten, että esikoinen oli kaverinsa luona kylässä, jotten olisi alkanut urputtamaan hänelle tavaroiden paikoilleen jättämättä laittamisesta. Well done. Kyllä tässäkin hommassa voi kehittyä. Ehkä mä kuitenkin juon lasillisen siideriä tänä iltana.

Jos sitten reflektoidaan hiukan lisää, niin en muuten käynyt ker-taa-kaan jumpassa. Jos muistat, niin maanantaina uhosin, että kohta lähtee kankku salille veivaamaan, koska valittelin samaan hengenvetoon kipeitä hartioita. Saatoin vitsailla myös jotain sauvakävelystä. No mitä teki hän? Hän lähti sauvakävelylle. Maanantaina, tiistaina ja torstaina. 

Eilen vedin lähes kympin niitä kepakoilla. Ajattele. Tässä iässä homma ei varsinaisesti nolota, mutta naurattaa kyllä, kun tekee mieli morjestaa vastaantulevia sauvakävelijöitä. He ovat noin kolmesataa vuotta vanhempia kuin minä ja heidät erottaa jo kauempaa, kun tukat hohkavat valkeina sauvojen kolistessa. Eipä siinä, huomenna jatkuu. 

Tänään on lepopäivä ja sauvat saavat nojata eteisen nurkkaan. Aion sytytellä kynttilöitä, laittaa pienille neideille ja itselleni leppoisat Vain elämää -katsomot sipseineen. Aika ihanaa.

Sieltä se maanantai kohta jo kurkkii ja taas voi aloittaa sen uuden elämän, mutta ennen sitä, nautitaan kaikesta!

  

Ei kommentteja: