tiistai 24. tammikuuta 2012

Happy new...



kuva: bluntcard.com

Sitä ollaankin jo uuden vuoden puolella. 2012 ilmeisesti. Tätä pitää oikeasti miettiä, koska kotiäiti tarvitsee suhteellisen harvoin kirjata päivämääriä siten, että ne oikeasti tarttuisivat kiinni kovalevylle. Minulta esimerkiksi on turha kysyä monesko päivä on, saati mikä päivä on. Oh well..

Päivistä tulikin mieleeni, että tänäänhän on meidän pienimmän ihanuuden juhlapäivä. Ikää on nyt jo 4kk! Uskomatonta, mihin aika katoaa. Mietin eilen, että vastahan me tultiin kotiin minimeen kanssa ja miten olin ihan varrrrrma, että hänellä on refluksitauti, koska puklua tuli kaaressa, maito seilasi kohisten ruokatorvessa jne. ja kaikki oireet täyttyivät, jotka netistä löytyivät. VAAN niinpä ovat nuo "refluksioireet" kadonneet jo aika päivää sitten. Taitaa totta olla tuo 3kk rajapyykki, jolloin nytkähdys uuteen vaiheeseen tapahtuu. No ihan vastasyntyneestä on tosiaan tullut sellainen emäntä, että ei muusta väliä. :) Arvasinkin, että kun otan blogipäivityksen alle, niin syvät aamupäivän nokoset katkeavat silmänräpäyksessä ja juuri tällä hetkellä minua tillottavatkin pikkuruiset silmät ja hymysuu. Hymy - vielä hetken, sillä jos tämä mamma ei ala viihdytystoimenpiteisiin, alkaa pikkutiikerimme karjua. Kovaa.

Uusi vuosi on käynnistynyt sikäli ihan perinteisesti. Kova halu urheiluun on jo sammunut, elämmehän jo loppukuuta. Sikäli eroa edelliseen hotjoogan täyttämään elämään (pari vuotta viime käynnistä..), oli ihmeellinen intoni aloittaa kuntosalitreeni. No se ei siis totetunut, joten ei siitä kai sen enempää. Tai minähän olin aloittamassa kuntosaliharjoittelua ihan tosissani, mutta Kampin Motivukseen ei päässyt vaunuilla. Etsin kyllä hissiä, vaan ei sitä löytynyt, joten homma jäi siihen. Centerin punttis on sellainen lihatiski (en ole koskaan käynyt), että en taida edes yrittää kysyä, saako sinne tulla vauvan kanssa. Kuitenkin joku hormonihikihaisuli friikkaisi täysin, jos ihana prinsessani karjuisi turvaistuimestaan. Täytyy unohtaa siis.

Muuta: nyt alekauden päättyessä, minuun on iskenyt ihan tajuton lasten toppavaatemania. Pienin on saanut superihanan Ticketin babysuitin, ihan vaan siks, kun oli niin edullinen. Jostain syystä tälle kakkoselle tekee mieli hankkia jotain muutakin kuin vaaleanpunaista ja pinkkiä, ehkä siksi, kun niitä värejä on kaapit pullollaan ja ehkä siksi, kun pikkuneiti ei vielä protestoi mitä hänen ylleen puetaan. ;)

Isommalle muruselle kyttään myös Ticketin pukua (nro 3), vaan kun mamma on päättänyt, että se voisi olla upean kirkkaanpunainen ts. väriä crimson, niin nyt täytyy vaan tytärkin vakuuttaa, että se oikeesti on upea. Kuvassa on väri Bright Rose ja nyt olen kyllä miettinyt, että olisko se sittenkin kivempi kuin kirkkaanpunainen. Hmmm. Täytyy pohdiskella tätä. Tytär itse toteaa, että "äiti älä enää katsele niitä pukuja!" Huh, huh..

kuvat: ticket2heaven.dk

Mietin myös Popin takkia ja housuja, mutta koot ainakin Kampista ovat loppuneet, joten täytyy miettiä tätä ja, ja, ja.. Niin ja ehdoton pakkomielteeni on metsästää pienimmälle Popin windfleecehaalari lopputalveksi ja kevääksi! Ostin jo ihanan kevätpipon pukuun sopivaksi. Enää puuttuu the puku, melko oleellinen tekijä, voisi joku ajatella. Rovaniemeltä asti olen sitä tavoitellut, vaan sielläkään ei ollut kokoja. Hmmm.*

kuva: polarnopyret.se

Joulupukki toi äitille Uggit ja tosi makeat sellaiset (Bailey Buttonit), joilla sohjossakin pärjää, jos siis haluaa turkiskenkiä sohjossa pitää.. ?

kuva: duetto.fi

Sit äiti itsekin on hankkinut ulkovaatteen, niin sanotun aktivistitakin a.k.a puunhalaajatakin. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen, joka kävelee joka kulmassa vastaan - hillitty, cool vaalean vihreä - vaan ihan järkyttävää samankaltaisuutta on hirvimiesten metsästystakissa, väri on niin sanottu hirvimiehen vihreä. Termi on kenties uusi ja minun keksimäni, mutta näin on. Pidän takista - korjaan: parkasta - kuitenkin, koska se on niin hyödyllinen. Ostettu Popista -30% ja kestää tuulta, kestää sadetta - siis oikea vaunujentyöntelijän rotsi. Ei vaan kyllä se on kiva oikeasti, vai mitä?

kuva: polarnopyret.se

Nyt ihanuuteni kärsivällisyys on venynyt jo maksimiin eikä päivänsankarin anneta odottaa enempää, joten palaan päivittämään pukumaniani vaiheita myöhemmin. Tsau, tsau!

*) Ihana Popin windfleecehaalari löytyi kuin löytyikin Espoon Sellosta ja vielä reilua kokoa 74 cm. Uskoisin tämän mahtuvan vielä syksyllä tai nimenomaan syksyllä. Nähtäväksi jää!

Ei kommentteja: