torstai 3. syyskuuta 2009

New energy, new lifeforce - kiitos

Minne tää aika oikein menee? Olen mielestäni päivittänyt elämäni huippuhetkiä tämän vuoden puolella hyvinkin aktiivisesti, vaan jo ollaan syyskuussa eikä mitään kesän tapahtumista ole kerrottu. Hmmmm. Miehen ja lapsen kanssa hurautimme ukin autolla Muumimaailmaan ja siinähän se kesä sitten oikeastaan oli.

Lomat on siis ohi ja myös minä olen aloittanut uuden vaiheen. Omistautunut äiti -vaihe on vähitellen väistynyt sivummalle, sillä nyt joogataan ja ihan hotisti. Joku voisi pohtia mikä järki on huhkia 90 minsaa 38 asteen kuumuudessa, mutta mä uskon, että niissä hikikarpaloissa (joita kuulemma muodostuu 1,5 litran verran per kerta) on jokin "mesitsi". Hehe. Niin ja mä käyn sanskritin kielikurssia kirjeopistossa. Ei, vaan jooga on taivaallista ja hyvin koukuttavaa, vaikkakin joka paikka on ihan tohjona seuraavana päivänä.

Tähän uuteen elämän tilaan liittyy myös se, että suklaata ei ole nautittu tasan kolmeen viikkoon. NIIIIN, kyllä tää on vaan ihmeellistä. Minä allekirjoittanut en ole syönyt yhtään suklaata 21 päivään! E-een ole tullut hulluksi. Tai ehkä olen, mutta olen hoikistunut hullu. En tiedä kauan tätä kidutusta jatkan, mutta kun vieroitusoireet (mm. kaakaon syöminen purkista) ovat tasoittuneet, tämä suklaaton elämä ei ole hullumpaa (sanoo ihan selvä hullu).

Nyt aion vetästä itteni johonkin ihanaan asanaan - tohon sohvalle. Palataan tähän teemaan.

Ei kommentteja: