keskiviikko 3. lokakuuta 2007

Hmpf?

Se on lokakuu pyörähtänyt käyntiin and I'm still unemployed. Tai en ihan. Olenhan piipahtanut ranskan open ominaisuudessa tienaamassa leipää pöytään. Jos ollaan ihan tarkkoja, en edelleenkään ole työtön, vaan on pidettävä vielä kiinni siitä syrjäytyneen leimasta. Minulta pyydettiin lisä-lisäselvitystä ties kuinka monennen kerran irtisanoutumiseeni liittyen. Lisäksi pitäisi toimittaa myös lääkärin lausunto, että minä ylipäätään olen kykenevä tekemään töitä. Hei kamoon!

Tarina jatkuu. En myöskään nykyisestä työsuhteestani saa palkkaa ennen kuin olen toimittanut rikosrekisteriotteen työnantajalleni. HEI NYT EI OO ENÄÄ REILUA. Mua pidetään joka käänteessä epäilyttävänä tapauksena. Miten tähän on tultu? ks. postaukset huhti-toukokuu

Sain eilen puhelun kenkäkuninkaalta - olenhan hakenut kenkämyyjänkin tehtävää. Tässä taka-ajatuksena oli se, että ko. boutiquen sandaalit ovat sitä hintaluokkaa, joihin ei tällä syrjäytyneen toimeentulolla ylletä, joten ettei tyylistä tarvitsisi tinkiä, kenkämyyjän toimenkuva kuulostaisi melko ihanalta. Homma ei olisi mitä tahansa kenkien hypistelyä, vaan ekaksi olisi kahden viikon nahkatreenit. Menin hetkeksi hiljaiseksi, kunnen tajusin, että herranjesta mikä mahdollisuus laajentaa mun ekspertiisiä, jos mä kävisin nahkatreeneissä kaksi viikkoa. Vaude. Tilanne on vielä kesken, koska kun akateeminen taustani selvisi soittajalle, hän sanoi, että jos ei ensi viikolla kuulu, tilanne on mennyt kohdaltani ohi. ODOTAN SILTI SOITTOA.

To be continued....

Ei kommentteja: