Pippuria ja pinkkiä
Tsau, meet Pippuri a.k.a Isäbella. Neljävuotias on taitava. Hän on mahdottoman luova ja keksii kaikenlaista mukavaa ja ihan oikeasti järkevää askartelua, joka ei olisi omaan mieleen pilkahtanutkaan. Tämä niin yllättää tämän äidin, jolle ei minkäänlaisia kädentaitoja ole siunaantunut. Ei minkäänlaisia. Kuvassa on neljävuotiaan ihan itse askartelema keppihevonen, jonka ihanat raidat ovat Maagi-tädin tuotantoa (toinen villasukka on jossain karussa, joten tallessa ollut pääsi tähän rooliin). Keppinä on Keep Calm and Carry on -printin postiputkilo, joka on Englannista asti meille kotiutunut eikä onneksi mihinkään keräykseen tietään löytänyt, koska nytpä sille tuli tärkeä tehtävä. Maalarinteipillä oli myös merkittävä rooli tässä taideteoksessa. EDIT: Unohdin mainita, että neljävuotias täytti sukan oma-aloitteisesti siskon legginseillä. Fiksu tyttö.
Koppotikop, olisko tämä yhtä hyvä? Ei. |
Yksivuotias on myös aivan ihastuksissaan Pippuriin a.ka Isäbellaan, mutta jää usein alakynteen, koska se on neljävuotiaan. Piste. Isosisko ajoittain antaa pikkusiskon hetken kannella keppihevostaan, mutta se hetki kestää useimmiten alle minuutin. Varakeppiheppa on siskon potkulauta, mutta ei se ole yhtään hyvä.
Keittiön pöydällä tapahtuu. Kaikenlaiset tehtäväkirjat, piirtäminen ja askartelu ovat jokapäiväistä, mieluista puuhaa. Korjautuuko nämä omille paikoilleen itsenäisesti? No sen jälkeen, kun äiti jo viidennen pyynnön jälkeen naama punakkana uhkailee, mitä niille saattaa tapahtua, niin kyllä. Kyllä ne korjautuu neljävuotiaan puhistessa samalla, että Rauhoitu äiti. Sun pitää nyt vaan rauhottua.
Iltapäivällä ulkoilimme takapihalla "metsässä" ja käytiin retkellä postissa. Mikä lie on neljävuotiaan lemppariväri? Hihi. Taivaalla roikkuva koikku on äitiä varten. Se nappaa äitin, jos äiti on ollut tuhmana ts. komennellut. Tämä on neljävuotiaasta tosi hauskaa, kun meidän pitää kiirehtiä koukun ali, ettei se nappaa äitiä. Kiire, kiire!
Yksivuotiaalla on lämpimät oltavat lämpöpussissa eikä tarvita vielä toppapukuja, vaikka viileää jo onkin, etenkin merenrannassa. Voi kun voisi itsekin vaan hypätä tuommoiseen pussiin pötköttelemään! Huokaus ja haukotus.
Kommentit
Kaupunkilaissiskoni tosin aina muistuttaa maalla olevan eri tavalla likaista, kun ei ole niitä miljuunia muita (sakeita) tyyppejä lähmimässä joka paikkaa. Mene ja tiedä.
Ja rokoteasiaan vielä, josta siis aikaisemmassa postauksessa, että multahan se on se kaiken siunaama. Atoopikoillekin suositellaan mullassa piehtarointia. Nää kaupunkilaistenavat kun ovat niin siistejä, niin sitten tulee kaikenlaisia köhiä. Jos ei siis nuoleksi niitä ostoskärryjä tai juo sitä aktiemeliä. :)
Muutenkin pienemmän päiväuniaikaan neidin huoneesta kuuluu aina teippirullan "sriik"-ääni ja lopputuloksena on millon mitäkin ihmeellisempiä taideteoksia. Miten se teippi onkaan niin siisti juttu?