Kesä iholla osa II - Hehkua ja Hymyä

Hei kesällä ei paljon meikkailla, mutta kuitenkin aina vähän. Kesällä käytän kasvovetenä pääsääntöisesti kukkavettä, se vaan on niin ihanaa. Supsup ja sen jälkeen kosteutus. Nerolivesi*) on mahtavaa myös auringonoton jälkeen. Kosteaan kasvopyyhkeeseen voi suihkuttaa nerolivettä ja laittaa se rauhoittamaan kasvoille.

Olen melko laiskasti käyttänyt spf50 UV-suojaa kasvoilla, mutta tänään kun katsoin valokuvia, jotka mies suostui nappaamaan (rasti seinään!), niin palaan ruotuun ja laitan kiltisti. Kaarle Kustaan sisko Birgitta ei nimittäin ole varsinainen kauneusihanteeni, joten aurinkosuoja on oikeasti tärkeä. Alga Mariksen kasvovoide on oikein hyvä tähän touhuun ja sopii meikin kanssa.

Olen viime kuukaudet pääsääntöisesti käyttänyt Anne Kukkohovin Youth Glo -sarjan tuotteita testimielessä ja kosteusvoiteena on sarjan kirkastava seerumi. Se hehkuu iholla snadisti. I like. Seerumi riittä kesäkosteutukseen, vaikka se on kevyempi kuin esim. Mádaran SOS-sarjan seerumi, josta juttua täällä.

Kesätuoksuna on pari ihanuutta. Tässä BOHOn Goa. Muistanette, että synteettiset tuoksut ovat pahimpia allergeenejä, tämä tuoksu on 100% luonnonmukainen ja tuoksu koostuu tiarankukasta, kookoksesta ja vaniljasta. Sen ensisuihkaus on melko voimakas, mutta tuoksu tasoittuu nopeasti.

 
Puuteri ei sovi kesään meitsiläiselle, mutta pienet ihovirheet taputtelen sormella kevyesti piiloon BOHOn voidemaisen meikkivoiteen alle. Syksyn tullen voidemainen meikkipuuteri pääsee ihan full coverage -hommiin. Siitä lisää sitten.  

Kesän kaunein poskipuna on myös BOHOlta ja sen sävy on niin kaunis koralli.

Kulmat ehdottomasti Zuiin Taupe-kynällä, tämä on ihan paras kulmien fiksaaja. Kulmatkaan eivät ole kesällä niin justiin, mutta se on just hyvä niin. Ei stressiä mistään.

Luomille laitoin tosi rennosti sormenpäillä BOHOn luomivärisetistä pronssia ja metallista roosaa (luomivärisetin vastakkaiset napit). Setissä toinen kerros, jossa mattavärit. Superkätsä! 

Valkoista kajalia, ihan niinkuin silloin ysärivuosina, mutta hyvin maltillisesti. Tällä kynällä huippu hintalaatu.  BOHOn ripsarista olen tykännyt, se ei leviä eikä karise. 

Huuliin ihanin puna ikinä, se on Zuiin Copper ja punainen sävy käy milloin ja missä vain. Rajauksia ei kesällä käytetä. Se on vähän niinkuin sääntö.

   

Kesämeikissä tärkeintä on hehku ja hymy. Ne syntyvät aika helpolla, eikö vaan. Ei saa olla tiukkoja ja skarppeja rajoja, vaan rennolla otteella, koska KESÄ!

Ihkuja hellepäiviä!  

Sis. mainoslinkkejä.
Tuotteita saatu bloginäkyvyyteen.

 

Keski-ikäisen kuulumisia

Nainen, neljäkymmentä, Jofa päässä (t-paita on sentään Acne).  On mulla Pelagokin siinä vieressä

Morjens!

Nappasin tänään turistiselfien. Siinä sitä ollaan kuvassa ihan omana itsenään. Tosin ihan bränikät aviatorit silmillä. Silmissä on jotain muutakin. Kävin uusimassa piilarireseptiä, koska huomasin huitaisevani ärsyyntyneenä kädelläni, jos minulle ojennettiin jotain lukuetäisyydelle. Jouduin ottamaan kännykkäkuvan Kallion Sandron menusta ja zoomaamaan tilattavat safkat, koska en nähnyt lukea listaa. Tarjoilija oli kuolla nauruun. #mummo #mikäkakaratarjoilija

Long story short. Ray-Banien alla on yksi kappale monitehopiilolinsseja. Syvä hiljaisuus ja järkytys.

Mo-ni-te-ho-pii-lo-lins-si siis. 

Piti preferoida haluaako nähdä lähelle vai kauas. Hahhah! Ei kun oikeasti, vain toisessa silmässä on tämä vanhuutta huutava monitehopiilari, koska piti optimoida, että näkisi sekä kauas että lähelle. Tiedoksenne, että monitehopiilarilla ei voi korjata hajataittoa, joten jos sellainenkin näkövamma on, niin siihen sitten on oma linssinsä.  Varjele.

Olen kirjoitellut viime aikoina mm. vaivasenluusta ja nyt ikänäköhaasteista. Tämän blogin nimen voisi ehkä muuttaa. Miten olisi: Mummon muminoita. Hampaitakin on viime aikoina hoidettu ja turbulenssin sijaan jännittääkin nykyään, että räjähtääkö hammas lentomatkalla, koska tämäkin on tänä keväänä nähty. Huhhuh.

Kohti valoa, vai miten se menikään. ;)
    

 

Say Hello to Hallux valgus

Moikka! Aurinko pysyy pilven takana, niin ehtii tätäkin palstaa pitää. Tulin esittelemään mun uusia kesäsandaaleja, mitä pidät?

Äh, en tiedä, onko tämä nyt sitä ikääntymistä. Uuh, en kestä, että kirjoitin noin. Vaan kaikenlaista hoidettavaa ja huollettavaa on ilmaantunut erityisen paljon sen jälkeen, kun mittariin vaihtui 4 ja 0. Tämä on totuus. Mulla on kohta varmaan ne moniteholasit. Ainakin monitehopiilarit, koska ikänäkö - tietysti. 

Tämän artikkelin teemana on vaivasenluu, hallux valgus. Minulta löytyy, mutta en ole asiaan juuri kiinnittänyt mitään huomiota vasta kuin oikeastaan kuluneen vuoden aikana (see!). Vasta viime aikoina vaivasenluu on jotenkin pullahtanut esiin - urheilun seurausta - ja sitä on ikävästi alkanut särkemään. Vaivasenluuhan on seurausta jalkaterän lihasten alentuneesta lihasvoimasta ja –kontrollista. Vaivasenluu on ollut ihan erityisen kipeä jumpatessa, kun tehdään askelkyykkyjä ja jalkaterä on takana taivutettuna.

Kävin kesäkuussa fyssarilla ja hän kehotti minua jumppaamaan ja hommaamaan nuo silarit kinttuihin. Jos haluaa aloittaa iisisti nämä tukihommat, niin voit kokeilla Silipos Therastepia, lähes huomaamaton - ja edullinen. Minulle fyssari epäili raskauksien aiheuttaneen lihasten romahduksen jalkaterässä, koska kudokset venyvät tuolloin erityisen voimakkaasti.


Jumppakäsky on jumpata jokainen arkipäivä. En ole ihan totellut, mutta olen kyllä halkaissut tennispallon, joka tarvitaan vaivastreeneihin ja olen toki jumppaillutkin, mutta kadotin ne pallonpuolikkaat. Halkaisin sitten toisen pallon. 

Olen myös käyttänyt silareita erityisesti kotona. Tuo helekatin varpaanerotin alkaa painaa jossain vaiheessa, joten kovin pitkälle en pysty noilla lipokkailla hiihtelemään. Vaivasenluu on ollut ihan erityisen kipeä jumpatessa, kun tehdään askelkyykkyjä ja jalkaterä on takana taivutettuna, mutta silarit eivät mahdu treenikenkiin.

Vaivasenluu on usein perinnöllinen. Hoitokeinoja on, mutta esim. jumppaus ei enää siinä kohtaa auta poistamaan pattia, kun tuo paukama on rustottunut. Leikkaus on myös yksi mahdollisuus, mutta ei suinkaan läheskään aina onnistu, joten treenaus jeesaa ainakin vaivoihin.

Olen päättänyt alkaa tekemään jumppaa oikeasti joka ilta. Sain fyssarilta ohjeet, jotka noudattelevat pitkälti esim. näitä ohjeita, jotka ovat ET-lehdestä - jotenkin ihan sopivasti meitsiläiselle. Myös Hyvä Terveys-lehdessä on hyvät kuvalliset ohjeet. Myös täältä löytyy ohjeita, samoin kuin monenlaisia jalkatukihässäköitä. 

Jumppaa, jumppaa, jaksaa, jaksaa!!!  kuva täältä

Onko siellä muita vaivasenluuvaivaisia? 

Treenattaisko yhdessä? 

  

*) Sis. mainoslinkkejä

Kesä iholla osa 1 - Silosääret sokerilla

Ihanat helteet ja hellemekot! Nyt on teidän aikanne! 

On siis syytä myös vilkaista vähän sinne helman suuntaan, sillä sääretkin saisivat nyt mieluiten hehkua kuin mitään muuta. Säärikarvahuolto on ollut melko vaivatonta. Lahkeiden lyhetessä asiaan kiinnittää erityistä huomiota. En ole koskaan kokeillut epilaattoria, joskus vuosia sitten jotain äärimmäisen hankalaa vahaa, joka suttasi joka paikan, eikä irronnut sääristä sitten millään ja jätti laastarista tutut mustat liimavanat everywhere.

Karvattomat koivet ovat tähän mennessä syntyneet höyläämällä. Höyläkään ei täysin ongelmaton ole, sillä usein onnistun raapaisemaan polveen tai nilkkaan ja sitten tyrehdytetäänkin jo verenvuotoa. Nice. Sain Ruohonjuuresta testiin Acorellen ihonkarvapoistosokerin. Linkissä on sitruunainen, omani sisältää ylang-kukkaa ja ruokosokeria ja on täten huomattavasti ystävällisempi iholle kuin synteettiset ihonkarvanpoistajat (esim. Veet), joissa karvat "syöpyy" iholta pois. Hui.

Helteet tosiaan tulivat, joten eikun toimeen: 
Heitin vahan mikroon 15 sekunniksi, annoin tasaantua minuutin, kuten ohjeessa käsketään, jonka jälkeen aloitin rullaamaan sokeria iholle. Vahaa tulee aika paljon roll-onista tai tällainen rookie ei oikein vielä osaa täydellistä levitystekniikkaa. Muistan nähneeni jotain mainoksia, jossa kosmetologeilla on sellainen puutikku, jolla ne levittävät vahaa säärille. Ehkä sellainen sopisi minulle, ja hei sellaisiahan on olemassa, esim. täällä. 

Joo joo, kuvassa näkyy paikoitellen aukkoja. Eipä hätää, vaha kyllä saadaan kintuille ihan kaikkialle, mutta koska vatuloin ensimmäisessä sääressä vähän turhan kauan, ajattelin, että sokeri kaipaa lisälämmitystä. Meni aika kuumaksi. Kuuma vaha polttaa, tiedoksi vaan. Sääri on muuten ihan rentona. En alkanut tässä nyt esittelemään pohjelihaksia. 

Toinen potka menikin jo lähes rutiinilla ja niitä liuskoja kannattaa käyttää siihen saakka, että se vielä nappaa vahan irti eli aika kauan, mutta pointtina se, ettei joka nykäykseen ei tarvitse uutta. Sormethan on sitten aika sokeriset, mutta tämän vahan erityismaininta tulee siitä, että se lähtee vaivatta huuhtelemalla. Eli vaikka levitys ja poistovaihe olisivatkin vähän sotkuista puuhaa, niin no hätä, vedellä lähtee vaivatta.
  

Niin eikä tämä kyllä satu yhtään. Ihokarvojen poiston jälkeen, iho jonkin aikaa vähän punottaa, mutta hieroin ihanaa Dr Hauschkan sitruunanaista ja kiinteyttävää vartaloöljyä säärille ja se rauhoitti ihoa omalta osaltaan ihoa. Ja kah, nyt puuttuu enää se kukkamekko! Shortsitkin on jees! 

Seuraavan kerran, kun säärien rikkaruohot nostavat päätään, käytän jälleen sokeria. Sokeroinnin myötä ihokarvat nimittäin kasvavat hennompina ja yhä harvemmin täytyy tehdä tämä toimenpide. Pari päivää on nyt takana ja iho tuntuu erittäin sileältä, aivan kuin silosääriltä! Tykkään kyllä!

Niistä suonikohjuista en sano tässä nyt mitään. Saa ottaa yhteyttä, jos haluaa yhden nelikymppisen operoitavan täältä. Hahhaa! 

Siinä ne on, silosääret sokerilla. Hehkuvana, kuten tilattiin, kauppakassien vierellä, siinä missä yleensäkin. Niin ja kuvassa myös ehkä maailman kauneimmat pitsiTomsit, siskolta nimpparilahjaksi. ♥ 

*) Tuote saatu