Autuasta arjen viivytystä ja muutamia lahjapaljastuksia

Joulukuusi koristaa olohuoneen nurkkaa ja tontut töröttävät paikoillaan. Joulua ei ole kiire raivata pois, vaan viivyttelen tonttujen ja kynttilöiden kanssa, vaikka mieli jollain tasolla halajaa jo uutta kohti. Oli silti jälleen ihana olla yhdessä rakkaiden kanssa joulun aika. Lunta hipsutteli sataa hiljalleen mummolassa ja me saimme nauttia todellisesta joulun ihmemaasta. Instassakin oli jaossa pieniä onnenmurusia joulunajastamme.

Uudistimme hiukan myös joulumenuta ja saimme uusia suosikkeja ensi vuoden pöytään. Kalapöydässä meillä oli blinejä ja skagenröraa. Niin hyvää. Paahdettu persimon-salaatti on puolestaan sellainen, jota voi tehdä uudelleen vaikka uuden vuoden vastaanottajaisiin. Ohje löytyy täältä. 
 
Nyt jo kotona ja näin on hyvä vielä. Pyjama päällä. 24/7. Ehkä vaihtuu, jos käyn kaupassa. Palaan siihen kuitenkin kotona. Pidän pitkän huilin, palaan töihin vasta yhdessä lasten arjen aloituksen kanssa. Se tuntuu hyvältä.

Joululahjat olivat ihania, kuten aina. Kirjojen parissa on tullut vietettyä mieluisia hetkiä ja pehmeät paketit ovat saaneet todellisia wow-huudahduksia aikaiseksi. Lapset saivat myös kirjoja, esikoinen sai yhden tanssiaiheisen kirjan myös englanniksi. Ekat meikkijutut esikoiselle ja makuhuulirasvoja kuopukselle ihanissa meikkipusseissa aiheuttivat huokailuja. Uudet pyjamat ja collarit tulevat aina tarpeeseen.

Muita hittejä olivat Harry Potter -aiheiset lahjat, Baby Born -vauva sai uuden Ballerina -asun ja kulkee nyt kätevästi mukana rintarepussa. Nämä oli saatu meille maahantuojalta. Vaikka leikit jäävät helposti nykyään puhelimen varjoon, niin  silti leikeille ja peleille on vielä sijaa. On hurjaa, että lelukaupat taistelevat olemassa olostaan, koska leluilla ei enää entiseen malliin leikitä. Tänään lapset ovat pelanneet Aliasta keskenään ja tämä ajatus lähti heiltä itseltään! Kännykät oli takavarikoitu jo aamulla. 

Vanhan vuoden loppuessa, huomaan herätteleväni mielessäni toiveita uuden vuoden osalle. Mieli tekisi avata perinteistä jumppakautta pitkästä aikaa jossain salilla, ohjatusti. Onko tällaista vielä olemassa vai ovatko nykyajan jumppasalit ns. kylmiä videoseinäsaleja, joissa ei saa mitään Kike Välimaa -tsemppausta?  Haluanko siltikään sitoutua maksamaan koko kauden maksun vai aloittaisinko kuukausikortilla? Varaan ajan fyssarille näyttämään jalkaterääni, jotta voisin taas juosta Naisten kympin.

Hankkisinko museokortin? Amos Rexiin täytyy ennen loppiaista päästä, meni sitten jono korttelin ympäri tai oli museokorttia tai ei.  Tämä on tärkeä tavoite.

Siinäpä sitä olisikin uudelle vuodelle aika mukavia tavoitteita. Liikkumista ja kulttuuria, kyllä kiitos. 

Mukavia loppuvuoden hetkiä & onnellista ja parhainta mahdollista tulevaa vuotta Sinulle!

Säkyl-tonttu kylässä!

Tänä vuonna meidän tonttuovea upgreidattiin, koska teki mieli saada uuteen kotiin uusi ovi myös tontuille. Tänä vuonna meillä vierailee Säkyl-niminen tonttu. Lapset ihmettelivät, kun tonttu on tuonut monenlaisia herkkuja ovelle ja pohtivat ääneen eräänä aamuna, että "Sä kyl oot se tonttu, joka yöllä käy." Tokaisin ihmeissäni, että "Mistä oikein tiesitte, sehän on Säkyl-tonttu!"

Siitä lähtien jo illalla on mietitty, mitä Säkyl aamulla tuo. Perinteisen joulukalenterisuklaan rinnalle nämä herkut tuovat balanssia. Mm. cashewpähkinöistä, taateleista ja raakakaakaosta tehdyt Posh Bitsit ovat superhyviä! Mun suosikki on tämä.  

Nämä herkut on saatu Ruohonjuuresta maisteltavaksi ja vaikka lasten kalentereihin laitettavaksi. En olisi ehkä koskaan hoksannut ostaa Posh Bitseja, mutta niitä olen napsinut päivittäin ja konvehtirasiat ovat jääneet kauppoihin. Iskä rakastui Puhdistamon vadelmakombuchaan, joka tekee maitohappobakteereillaan hyvää myös vatsalle. Maistoin viime keväänä kombuchaa ekan kerran ja minusta se oli liian makeaa, mutta tästä tykkäsin minäkin.
  
Lakritsataatelista ei ole paluuta. En sano muuta. 

Mantelit kuuluvat jouluiseen glögiin ja arvaa vaan, montako mantelia laitetaan joulupäivän riisipuuroon. Foodinin manteleita uskallan varovasti maistella, sillä muista alkaa heti kurkkua kutittamaan ja saan allergisen reaktion. Siedätyksen aloitankin varovasti näillä. 

Rehellisyyden nimissä on todettava, että aikuiset ovat intoileet näistä herkuista lapsia enemmän, mutta koska Säkyl-tonttu näitä herkkuja ovelle tuo, lapset kyllä kaikkea maistavat ja ehkäpä niitä suosikkeja vähitellen löytyy heille näistäkin.

Shhh... Mitähän se Säkyl ensi yönä tuo? 


*) Herkut saatu    

Hääpäivänä Kaasua, Komisario Palmu Helsingin kaupunginteatterissa

Vietimme tällä viikolla 11. hääpäivää, ensi kesänä tulee 20 vuotta yhdessäoloa. En tunnista itseäni näistä lukemista, tai ehkä tunnistan, vuosilukuja ei tule vain arjessa laskettua. Voisi ajatella, että ihan kohtuullinen taival ollaan yhdessä jo taaperrettu. Voisi ajatella myös, että on aika onnekas.

Muistan, kun jossain haastattelussa Rouva Tellervo Koivisto kertoi avioliitostaan Mauno Koiviston kanssa ja hän sanoi, etteivät olleet koskaan harkinneet avioeroa - murhaa kyllä. Minusta pitkässä suhteessa se on juuri näin. Toki kyllä sitä eroa on ehkä joskus murhan sijaan jopa harkinnut, mutta silti aina kuitenkin jokin meidät on pitänyt yhdessä. Se jokin on luultavasti se pitkän liiton salaisuus. Väittäisin, että se liittyy jollain tapaa uppiniskaisuuteen - ja Maaret Kallioon. 

Kenties juhlateemaan sopivasti, menimme katsomaan murhanäytelmää. Minulla oli kaksi saatua lippua ja juhlan kunniaksi kävimme katsomassa Kaasua, komisario Palmu! Helsingin kaupunginteatterissa. 

Kari Väänänen Palmuna oli taitava roolissaan. Myös aloittelevan ja konkarietsivien roolit olivat perinteiset ja viihdyttävät. Ihan sellaista kollegaa sparraavaa otetta ei odotetusti nähty. Saarnaaja Mustapää toi ajoittain mieleeni Jope Ruonansuun kahvia-kaljaa -hahmon tai Pastori Sillin, jos joku on niin vanha, että muistaa 80-luvulta Soitinmenot. Huh, kaikenlaista sitä katsottiin. :)

Tykkäsimme siitä, että bändi oli esillä, eikä perinteisesti verhojen takana. Myös näytelmän ääniefektit olivat mahtavat. Vuokko Hovatan esittämä laulajatar loisti roolissaan. Muut roolitukset, toiset enemmän, toiset vähemmän esillä, loivat jännittävät puitteet murhanäytelmälle. Murhaajaa oli hauska arvuutella.

Mies oli nähnyt näytelmän aiemmin elokuvana ja tykkäsi paljon näytelmästä, erityisesti jazz loi hänelle kaivatun fiiliksen. Minä tykkäsin leffan nostalgisuudesta, lankapuhelimesta, mustavalkoisesta Helsingistä. 

Ohjelmalehtinen kannattaa hankkia aina, koska siitä saa sisäpiirin tietoa itse näytelmästä, mutta myös detaljitasolla mm. siitä, mikä rooli oli höökipillereillä ja pulmolla sen ajan Suomessa. Ohjelmalehtisestä jää myös kiva muisto, näitä meillä on paljon.

Kuvat: hkt.fi

En halua paljastaa näytelmästä tämän enempää, vaan suosittelen lämpimästi, mene katsomaan ja tässä on oiva lahjavinkki pukinkonttiin. Kaasua, komisario Palmun näytökset ovat helmikuun puoleenväliin saakka.  

Vinkiksi! Kannattaa aina varata tarjoilut etukäteen, sillä ne lohileivät ja skumpat tai kahvit ja Palmun suklaa-aprikoosileivokset odottavat ilman jonottamista omassa pöydässäsi, kun tulet teatteriin tai väliajalla - kuten meillä ja ehdit nauttia tarjoilusta. Olin ostanut meille Baileys almandet, laktoosittomat mantelimaito Baileysit ja kilistelimme hauskalle illalle - ja yhteisille vuosille, tulkoon niitä paljon lisää. 


*) Liput saatu

Joulun kirjasuositukset lapsille ja -40% alevinkki korvan taakse

*) osa kirjoista arvostelukappaleita

Taas on aika kääriä paperiin iloa joulun ajalle. Tai kääriminen jää taatusti sinne lähemmäs aattoa... Kirjamessuilta tuli hankittua jo ekat kirjapaketit, joten hyvässä vauhdissa ollaan. Innostuin poimimaan meidän suosikkeja myös aikaisemmilta vuosilta ja se vain osoittaa sen, miten mahtavia tarinoita nämä ovat. Näitä meillä luetaan moneen kertaan ja tämä lista on iloksemme pitkä. Löytyykö samoja suosikkeja?

Nopolan siskosten Jouluvintiö on jo viimevuotinen, mutta sitä luetaan tänäkin vuonna. Heinähattu ja Vilttitossu ja hupsu enkeli on tämän syksyn uutuus, jossa etsitään kadonnutta enkeliä. Kuinka monen kotona muuten on tai on ollut se klassinen suojelusenkelitaulu, jossa enkeli varjelee sillalla kulkevia lapsia? Samainen taulu löytyy myös tästä kirjasta ja siitäpä se tarina sitten lähtee. Minun muuten tekee mieli aina korvapuusteja näitä kirjoja lukiessa. Kiitos kuuluu Alibullenin neideille. 

Yksi tämän syksyn hauskimmista on varmasti Paula Norosen Supermarsu ja roskaavat ryökäleet. Tämä sopii aiheeltaan valitettavankin hyvin käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen, kun herätellään huomioita taivaalta sataviin romuihin. Olen nauranut ääneen lasten kanssa monta monituista kertaa tätä lukiessani. Tunnen itse erään vanupuikonnäköisen Annelin. Tirsk. Kirjassa on monta kohtaa, josta tunnistan myös itseni - on lohdullista, että kyseessä on universaali ilmiö. 

Supermarsussa on hassuja nimiä. Se on kiinnostava, vähän jännittävä ja tosi hauska. Ja laita siihen, että huikea.

Kannattaa lukea! Ostin myös lahjaksi tämän kirjan ja kirjailija itse jaksoi jututtaa meidän ekaluokkalaista kärsivällisesti ja saimme kirjat tietysti signeerattuina. Siinäkin on jotain erityistä. :)

Ekaluokkalainen tykkää lukea Lukupalat -sarjaa. Tässä on niin hyvä tarina aina ja ihanat pennut, sanoo hän. Tätä sarjaa on meille kerätty jo parin vuoden ajan ja nyt on ilo seurata, miten lapsen oma lukeminen sujuu. Nämä ovat myös sen verran lyhyitä lukea, että vanhempikin jaksaa taatusti lukea luvun tai pari, jos ei koko kirjaa kerralla.

Tähän väliin pakkonostona pari Astrid Lindgrenin klassikkoa. Iki-ihana ja peppimäinen Peppi Pitkätossu ja joulukuusen riisujaiset ja Meidän Marikki. Pepin joulu Huvikummussa on tyypilliseen tapaansa juuri omanlaisensa. Hän antaa piutpaut Rouva Hienoston paheksunnalle, joka johtuu siitä, ettei hän pidä lapsista (ainoastaan kermakakuista). Pepin joulu tuo kaikille hyvän mielen. Kirja on alkuperäisen kuvituksen mukainen.  

 Joulupuu on ravistettu

neulaset on matolla

joulupukki värjöttelee

talon ulko-ovella. 

Meidän Marikissa vietetään myös joulua, mutta jouluaatto ei ole ihan perinteinen. Marikissa on lähes viisisataa sivua Kesäkummun tarinoita, joihin ei koskaan kyllästy. Me olemme katsoneet leffoina ja lukeneet kirjoina aina uudestaan ja uudestaan Melukylän lapsia, Peppi Pitkätossua, Marikkia, Vaahteramäen Eemeliä... Aivan ihania hahmoja ja tarinoita. Tukholmassa kannattaa ehdottomasti vierailla Junibackenin Satujunassa. Se on hieno matka tähän maailmaan.

Hei onks tuo Emma Watson? 

Kymmenvuotiaani bongasi kannesta Emma Watsonin, joka muiden kirjassa esiteltävien naisten mukaan antaa ohjeita nykyajan tilanteisiin. Kirja antaa kapinallisten tyttöjen ohjeita moniin tilanteisiin. Ohjeet ovat hyvin kannustavia ja mielestäni tsemppaavat ja valavat itsevarmuutta nuorempiin lukijoihin. Tätä luen myös minä erityisen mielelläni. Tarinat ovat sopivasti pähkinänkuoressa. Seuraavaksi voisi hankkia suomalaiset naisesikuvat.

Arvaatteko mistä Emma Watson tunnetaan meidän perheessä? No arvasit. Potter-huuma ei ota laantuakseen, kunhan vain äiti saisi järjestettyä vielä sen Lontoon matkan! Pottereissa hahmot, kuten Hermione, Luna Lovegood, tietysti Harry ja Weysleyt ovat ihan mahtavia, Hagridia unohtamatta. 

Harry Pottereiden lisäksi meillä kymmenvuotiasta kiehtoo myös muut aiheeseen liittyvät kirjat. Uusimpana nyt myös leffateatterissa pyörivä Grindewaldin rikokset. Näkisin kuitenkin, että sekin me luetaan ensin kirjana.  

Vielä yksi suosikki, jota lukee koko perhe mielellään. Karhuherra Paddingtonia suloisempaa saa hakea. Paddington lähtee lomalle on jälleen kerran mahtava seikkailu, jonka "matkasuuntitelman" on laatinut karhuherra itse. Paljastamatta yhtään sen enempää, lienee selvä, että ihan kaikki ei mene suuntitelman mukaan. 

Wow, mikä kattaus! Lukeminen kannattaa aina. Siksi suosittelen merkitsemään kalenteriin 11.-13.12., jolloin käynnistyy Werner & Jarl -kirjakaupan ystävämyynti. Saat WSOY:n, Tammen, Johnny Knigan ja Readme.fi:n valikoimasta –40% alennuksen.      

Brunssilla vastuullisesti

Jee, toivoa ja herkkukuvia tähän viikkoon, on perjantai ja aika olla armollinen itselleen, erityisesti jos viikko on tuntunut raskaalta. Silmät ovat lumpsaneet väkisinkin kiinni ja iltanokoset sohvalla ovat tulleet vakioksi tässä pimeässä kaudessa. Kirkasvalolamppua kannattaisi pitää vaan koko ajan päällä. 

Valonpilkettä on tuonut myös muutamat vaikuttajatapahtumat, joihin olen poikennut influensoi(tu)maan, maininnan arvoinen on erityisesti Tallink Siljan vastuullisuusbrunssi parin viikon takaa.

Brunssi oli toki herkullinen ja oli hienoa kuulla, että Siljalla on tehty jo vuosia yhteistyötä WWF:n ja HOPE ry:n kanssa. Näistä esityksistä jäi mieleen monta tapaa, kuinka voi itsekin vaikuttaa. 

Tuntuu välillä, että laivoilla etenkin buffassa menee paljon ruokaa hukkaan, mutta Tallink Silja itse asiassa osallistaa vuosittain 10 miljoonaa matkustajaa kiinnittämään huomioita ruokahävikkiin. Tässä tärkeässä roolissa on nautiskelija itse, jota pyydetään ottamaan skagenia lautaselleen vain sen verran, mitä aikoo syödä. Myös lasten toivotaan nautiskelevan ateriastaan siten, ettei anneta ottaa kymmentä lihapullaa kerralla, vaan haetaan lisää ruokaa, jos vielä mahtuu. Sanoisinko, että tämä on ihan kohtuullista.

Siljan laivoilla ruokahävikkiä hallinnoidaaan myös vatihävikillä, joka tarkoittaa, että tarjoiluastiat ovat pienempiä ja tarjolla on pienempiä yksittäisannoksia. Lautasten koko on myös pienempi ja ruoka on tarjolla eri "toreissa", jolloin jonottaminen lyhenee. Ruoka myös mitoitetaan laivoilla ruokailijoiden mukaan eläkeläisryhmä vs. jääkiekkojoukkue. Arvaa kummat syövät enemmän?

Itselleni jäi WWF:n esityksestä mieleen, että lihansyönti kannattaisi rajoittaa kertaan viikossa, syödä enemmän kasvisruokia ja korvata maito kauramaidolla - edes silloin tällöin. Meillä Kaslinkin Barista on erityisesti perheen iskän suosikki kahvimaitona ja oletteko kokeilleet puuroon mantelimaitoa. Peukut sille!

HOPE ry:n tarinat vakavoittavat, mutta matalalla kynnyksellä voimme jokainen auttaa apua tarvitsevia. Veimme lasten kanssa HOPEn keräykseen pehmoleluja ja sinne voi viedä myös käyttötavaraa. Ajatus on kuitenkin, että tuotteet ovat ehjiä ja tätä päivää, ettei esimerkiksi vaatteiden takia ketään aleta kiusaamaan koulussa. Jokainen voi myös mennä esim. työporukan kanssa lajittelemaan lahjoituksia Hopen varastolle. Parin tunnin työstä saa taatusti hyvän mielen ja on suureksi avuksi.

Black Friday ja weekend villitsee meitä myös kulutukseen tänä viikonloppuna. Osta vain sitä, mitä tarvitset (esim. ihania kirjoja saa tänään WernerJarlilla -40%, muita vinkkejä ei tipu!). Ihanaa viikonloppua!
      

Marraskuun virkeysvinkit

Isänpäivän iltapäivänä meillä on aamun huiske ja vilske laantunut levolliseksi oleiluksi, jossa perheen sankari lukee saamaansa kirjaa Max Seeckin kolmatta (taisi olla Haadeksen kutsu), esikoinen on nukahtanut sängylleen ja kuopus leikkii Project Mc-nukeilla. Minä istun kuvan nojatuolissa ja nautin kynttilöistä. Niin hyvä. Omalle isälle lauloimme tänään puhelimessa ja ensi viikolla näemme, joten ihan oman perheen kanssa hissuttelemme kotona.

Marraskuinen harmaus on saapunut, mutta oma mieleni on hyvä, vaikka pimeys vähän tuntuukin. Se ehkä kuitenkin hyvällä tavalla hidastaa ja saa minutkin torkkumaan, vaikka en ole koskaan oikein osannut nukkua päikkäreitä. Muistan, kun vuosi sitten olin superahdistunut, mutta nyt koen, että pimeys, eivätkä muutkaan asiat paina. Olen tästä tunteesta tosi kiitollinen.

Meillä on tänä vuonna ekaa kertaa kirkasvalolamppu käytössä ja ehkäpä sekin vaikuttaa siihen, että mieli pysyy valoisena. Pitkästä aikaa olen ottanut käteeni myös kirjan, jonka äärelle myös pysähtelen (Mia Kankimäki, Naiset joita ajattelen öisin). On kuitenkin myönnettävä, että on tosi hankala keskittyä lukemiseen. Tämä johtuu varmasti siitä, että elämä on mennyt siihen, että kännykästään lukee somejuttuja ja kaiken maailman uutisia pysähtymättä juttujen äärelle sen kummemmin. 

Lenkkeilystä olen myös pyrkinyt pitämään kiinni. En kuitenkaan liian ankarasti. Alkuviikko menee hyvin. Hölkkäilen parina kolmena iltana, sitten huomaan, että loppuviikosta homma hiipuu. Tosin viikonloppuisin on ollut muuta matalalentoa, joten ihan lötkötellessä ei ole mennyt. Kun nyt lähdin kehuskelemaan, niin lähdenkin tästä hiukan reippailemaan ja pohtimaan, mitä syömme illalla eli kaupan kautta pikku lenkki ja happipiristys.

Sokerinvähentäminen toimii myös. Olimme kaksi viikkoa herkkulakossa koko jengi (iskästä en ole ihan varma) ja se arjen napostelu saa rajoittua siihen viikonlopun karkkipäivään. Huomaa niin selkeästi niin itsessä kuin lapsissa sen, miten karkittomuus vaikuttaa positiivisesti jaksamiseen ja fiilikseen.

Jouluakin on jo vähän fiilistely, joten itse koen, että kaikki kivat jutut ovat nyt tervetulleita. Mistä tulee hyvä mieli, sitä kohti vain.

Miten sinä pysyt hyvissä fiiliksissä marraskuun pimeässä? Tsemppiä, tsemppiä, kohta on joulu!

I love me messujen jälkipuinti ja Essen Protect Oil

Kuva: Risto Wuolle/I love me

Viime viikolla oli I love me -messuilla kuhinaa. Intoilen aina etukäteen messuista ja kiva niissä on käydä, mutta jengiä (56 000 kävijää) ja pisteitä (450 yritystä) on niin paljon, että huomaan sitten kotona tai toisten instassa, että oii, tuollainenkin oli, mutta ei tullut huomattua.

Tarkoitus ei olekaan käydä joka kojussa, vaan koska elän hetkessä ja käyn siellä, minne nenä näyttää, some kyllä tuuttaa ennen messuja ne tärpit, jotka yleensä riitävät. Luonnonkosmetiikka oli edustettuja 20 eri pisteellä ja muutenkin messujen teemana oli vastuullisuus.
Kierrätysmuoti, vaatelainaamot ja vaateteollisuuden mahdollisuudet uusien biomateriaalien hyödyntämisessä olivat esillä. Se mistä olen erityisen iloinen on se, että jengi on herännyt tarkkailemaan tuotteiden alkuperää ja esimerkiksi kierrätysmateriaalit kiinnostavat yhä useampia.

Messuilla on niin paljon ohjelmaa luennoista muotinäytöksiin, että useampi päivä olisi mennyt iisisti - jos olisi jaksanut. Olimme tyttären, hänen ja minun bestisten kanssa messuilemassa, joten meidän ykkösprioriteetti oli saada tytöille glitterit! Instaseuraajat jo tietävät, miten tässä kävi. Mee follaa, niin pysyt kärryillä. Insta päivittyy lähes päivittäin ja stories erityisesti. Se on täällä. Kiitos!

Seurakuntani tietää, että olen vannoutunut E s s e -tuotesarjan käyttäjä, enkä juuri muita ihonhoitobrändejä ole testaillut aikoihin. Messujen ehdottomasti ykkösständi minulle olikin Natural Goods Company, josta tein löytöjä, jotka jo esittelin messujen jälkeen instastoriessa. Ihoni voi ja on voinut erinomaisesti, kun käytän vain Essen tuotteita. Tein erään siivousoperaation jälkeen testauksia eri tuotteilla ja ihoni meni aivan järkyttävään kuntoon. Näin ollen, olen läksyni oppinut ja pysyn toisiaan tehostavissa tuotteissa.

Messuilla Essen tuotteista sai 20-25% alennusta ja ostin itselleni Rich Moisturiserin päivä- ja yövoiteeksi sekä uuden tulokkaan Sensitive sarjan Protect Oilin. Olin kartellut öljyjä, kunnes Esse-asiantuntijat vakuuttivat, että ihoni kesävaurioiden korjaamiseen tarvitaan mm. Repair Oilia ja se olikin sitten menoa. Öljyt tulivat jäädäkseen. Ihastuksissani olen taputellut Protect Oilia kasvoille aamuisin Tonerin jälkeen ja päälle laittanut kasvovoiteen. Öljyn tuoksussa on vivahde vaniljaa. Se on ihanaa. 

Öljy antaa iholle extrakuulauden, joka on kaunis meikkivoiteen alla, olematta yhtään rasvainen. Ainoa mikä tässä öljyssä harmittaa, on se, että se tulee loppumaan. Padapim! Olipa huono puujalka, mutta en keksi siitä mitään kriittistä sanottavaa. Onneksi tätä öljyä saa lisää. Itse aion nyt jo valmistella ihoa talven viiman varalle ja jatkan käyttöä ainakin kylmien kuukausien ajan - riippuen ihon tarpeista.

Esiteinille olin jo ostamassa Konjac-sientä, josko sillä viikottain alkaisi ihoaan puhdistaa, mutta Natural Goods Companyn Johanna nappasi sienen ja sanoi minulle äänettömästi, että älä unta näe. Oikeasti hän totesi viisasti, että ei kymmenvuotias tarvitse Konjac-sientä. Arvostan. Joku muu olisi minulle sen myynyt. Johanna ♥

Mukaan tarttui vitskuja, kynsilakka, lapsille huulirasvoja, kasvonaamio ja aitoja Liperin riisipiirakoita! Nämä kruunasivat kauneusmessut. Intoilin kotona näistä piirakoista samaan aikaan kuin Carjaleena Piiracca astui ruutuun. Sen täytyi olla jokin merkki.

 
Viikonloppuna on edessä Kirjamessut - ja siellä onkin mahdollista tavata mm. Helena Petäistö esittelemässä Ranska, Macron ja minä -kirjaansa. Minä olen erityisesti Madame Macron -fani. Harkitsen vakavasti myös Antti Tapanin hankkimista, niin voisin jonottaa nimmarijonossa. Ehkä mä vaan hiihdän. :)

Kaunis syksyinen Tallinna

Terveisiä Tallinnasta. 

Syysloma alkaa olla paketissa. Pidin loppuviikosta vapaata ja käytin pian muuten vanhaksi menevät Siljan pisteet ja buukkasin meille reissun Tallinnaan. Hotellit olivat tosi buukattuja, mutta saimme kuitenkin Raatitorin laidalta huoneen Merchant's House Hotellista. 

Hotellin sijainti ei voisi olla parempi. Meillä oli Executive Double Room ja huone olikin isohko. Lapsille oli pedattu vuodesohva ja kylppäri oli kaunis. Jos kysyttävää hotellista tai sen palveluista kysy, niin vastaan kyllä.

Saavuimme iltapäivällä ja ehdimme jonkin aikaa nauttia kauniista säästä ennen kuin alkoi satamaan. Huomasimme olevamme väsyneitä, joten meillä oli hyvä syy vain loikoilla hotellihuoneessa ja nauttia levosta. Kävimme toki sateen hellitettyä kävelyllä ja iltapalalla lähistöllä. Piipahdimme myös Kaubamajan leluosastolle, jossa kuopus suuntaa aina ihailemaan niitä oikeannäköisiä vauvanukkeja, mutta se onneksi riittää. Esikoinen olisi mieluusti kantanut kotiin Hogwartsin legolinnan, mutta se jäi vielä mietintämyssyyn. Hotelliin takaisin kävellessä tuli todettua, että kun nahkalenkkarilla astuu syvään lätäkköön, sukathan siinä kastuvat. 
 
Aamulla olivat akut latautuneet ja sää oli aivan ihana. Päätimme nauttia syysauringosta ja kävelimme kauniilla Toompean kukkulalla. Se sijaitsee Vanhankaupungin liepeillä, joten pitkä ei ollut matka. Alueelta löytyy kirkkojen ja museoiden lisäksi mm. ainakin Suomen suurlähetystö ja muita virkarakennuksia sekä kauniita maisemia Tallinnan ylle. 

Ennen kotiin paluuta poikkesimme ihanassa Rukis-ravintolassa. Tälle suositus. Siellä oli superystävällinen tarjoilija sekä superherkulliset kakunpalaset, joten tyytyväisin mielin kävelimme laivaa kohti. 

Parin päivän minibreikki oli varsin onnistunut ja teki tehtävänsä. Arkeen startataan aamulla hyvillä mielin. 

Mukavaa arkea, kohta on joulu, juhuu!    

Whamisan kuulas BB-voide messuhintaan // I LOVE ME

Syysloma starttasi, paitsi minulla, mutta olen aina valmiina päivän, parin breikille. Katsotaan mitä keksitään. Alla juttua uudesta meikkipussin vakkarista, joka muuten löytyy vink, vink I LOVE ME -messuilta pikkulintujen mukaan huippuhintaan (34e, ovh 42,90e) Huom, vain messuilla!

Tietäjät tietävät, että korealainen ihonhoito on nyt kuumaa ja sain testiin Whamisan BB-voiteen*), joka heittämällä läpäisi tiukan meikkivoideseulani, monestakin syystä. Tällainen aikuisen naisen (40+) iho vierastaa paksua pakkelointia värivoiteella ja puuterilla. Sen sijaan iho arvostaa mahdollisimman kevyttä, laadukkaista ainesosista tehtyä pohjaa, joka kuitenkin tasoittaa ihon pieniä valuvirheitä ja tekee susta ihan vaan upean. Yes please ja mieluusti tämä kaikki all-in-one -tuotteella, kiitos. 

Kuten jo instastoriesissa hehkutin, BB-voiteessa on vain luonnollisia ainesosia ja voiko muuta kuin hymyillä, kun katsoo tätä listausta erilaisista kukista ja öljyistä! Löydät tarkemman incin tuotetiedoista.

Whamisan BB-voide suojaa ilmansaasteilta ja UV-säteiltä (spf 50), joten on ehdottomasti a keeper. Toivottavasti saamme pian Suomen markkinoille refillit, sillä korealaisilla ne on jo hallussa. Tälle isot peukut ja olisi myös ekologista, ettei tarvitsisi ostaa koko rasiaa, kun voide loppuu. 

Oma ihoni on auringonoton ja Esse-hoitoterapian jälkeen taas hyvinvoiva ja sävyltään vaalea, tosin vielä minulla on hiukan kesän sävyä jäljellä. Minulla on käytössä Whamisan BB-voiteesta tummin sävy (33). Sarjassa on tällä hetkellä lisäksi kaksi vaaleampaa sävyä.

Puoliksi tehty... Vasemmalla BB-voide.

Whamisan BB on puolipeittävä ja tuotetta annostellaan pumppaamalla kerran pohjasta ja se riittää minulla yhteen pohjustuskertaan erittäin mainiosti.

Kuvassa näkyy, miten vaalean kuulas tämä pohja on, kun laitoin meikkivoidetta vain toiselle puolelle. Kenties astetta tummempi voide voisi olla tälle vielä snadisti päivettyneelle iholle passelimpi, mutta kun katsot kuvaa, jossa voide on levitetty koko kasvoille, pohja sulautuu täydellisesti. Sitä paitsi korealainen trendi on vaalea, joten kyllä kiitos, tämä kaunis oriental look käy minulle.    

Instastorien kuvasta yläpuolella kasvoilla Whamisan BB-voide, hipaus poskipunaa poskipäissä ja vähän huulissa väriä, lähes au naturel. Tykkään!

Alla olen juuri hetkeä aikaisemmin palannut Lintsin valokarnevaaleilta ja vaikka valoa ei noin muuten lokakuun illoille riitä - tehden kuvaamisen very haasteelliseksi, Whamisan BB-voide ei petä.

Ensi viikonloppuna on myös I LOVE ME -messut, ja se on kalenteriin merkattu, muista Whamisan BB-pact edulliseen hintaan paikan päältä! Linkki Natural Goods Companyn messutarjouksiin verkkokaupassa täällä. Tarjoukset ovat voimassa jo nyt.  


*) Tuote saatu testiin

Meidän olkkarissa

Hei jeiii, tässä on meidän olkkari! 

Uuteen kotiin muuttaessamme tiesin, että teemme isoja hankintoja ja niistä monet ovat sellaisia, joista olen unelmoinut jo pidemmän aikaa. Jätkäsaaren asuntomessut ja kotimme avaaminen messuvieraille saivat aikaan sen, että monet hankinnat tuli tehtyä lyhyemmällä ajanjaksolla kuin ehkä ilman niitä. Tämä on tietysti hyväkin asia, koska muuten moni asia vielä odottaisi hankkimistaan - ja kyllä, vielä niitä odottaviakin on. 

Olkkarin katseenvangitsija ja keskipiste on Sanna Määtän maalaus Aamuinen usva. Tämä upea teos hurmasi meidät ensisilmäyksellä ja kun kävimme läpi taiteilijan töitä, molemmat valitsivat juuri tämän taulun ykkösvaihtoehdoksi. Sanottakoon, että tätä ei tapahdu liian usein. 

Tämä teos sopii täydellisesti tähän tilaan kuin myös omaan mielentilaani. Näen tässä niin monia eri asioita ja erilaisia tunteita. Välillä jotain raskasta, mutta kuitenkin toiveikasta, melankolista, mutta särmikästä. En analysoi tätä enempää, sillä niin monta tunnetta tästä löytyy ja se onkin mielestäni onnistuneen taideteoksen taika. 

On vielä mainittava noista taulun sävyistä. Jossain valossa näen hiukan roosaa, hopeaa - ja sinistäkin. Liekö oikeasti on kaikkia näitä sävyjä vai riippuuko se myös omasta tunnetilasta, vain taiteilija itse tietää tähän vastauksen. 

Me löysimme tämän teoksen täältä Sannatuote Sanna's Art & Designista ja monesta muustakin upeasta taulusta jäin vielä haaveilemaan.

Katossa on nyt se Lundian Halo, josta jo aiemmin täälläkin haaveilin valaisimia pohtiessani. En halunnut tehdä kompromissia, koska en löytänyt toista vaihtoehtoa, joka olisi yltänyt lähellekään tätä. Tämä on sellainen loppuelämän valaisin. Tämä on kahdesta kokovaihtoehdosta se pienempi, 70 cm halkaisijaltaan. 

Valaisin on kangasverhoiltu ja tehty käsityönä Suomessa. Arvostan. Valaisimen paikka on tällä hetkellä suoraan sohvan päällä, koska meillä ei ole olkkarissa muuta kattovalaisinta. Ideaalipaikka olisi  hiukan keskemmällä olkkaria, mutta nyt tykkään siitä, että näen työskennellä sohvalta käsin. Etätyöläisen unelma.. Hih. Valaisin varmasti valaisee, sillä siinä on kolme polttimoa.  

Valaisimen kuvaaminen on muuten melkoisen haasteellista, jottei halogeeni helota liikaa läpi. Kuvissa valaisin luonnonvalossa ja hiukan hämärässä, jotta näet, miten kaunis se onkaan.

Hei vinkkinä, se suurempi Halo -valaisin on tarjouksessa Hulluilla päivillä ensi viikolla.  

Sohva, rahi ja nojatuoli ovat Hakolan tuotantoa. Tässä sama, mitä monen muunkin valinnan kanssa koimme tärkeinä: kotimaisuus, design, aikaa ja kulutusta kestävä valinta. Hakola on aikalaisklassikko. Uskon, etten kovin väärässä ole, kun uskon meidän lasten juttelevan sitten nelikymppisinä, miten kaikilla on lapsuudenkodeissaan Hakolaa ja Lundiaa ja he perivät vanhemmiltaan näitä klassikoita, joita yhdistelevät uuden tuotannon kanssa.

Valitsimme Cosyn ja jotta sohvalla voisi myös rennosti pötkötellä ja ottaa iisisti, ostimme ehdottomasti myös rahin. Näin saimme divaanisohvan, jossa divaaniosa siirtyy nostamalla puolelta toiselle tai mille tahansa kohtaa hyvänsä. Rahi antaa mukavasti liikuteltavaa syvyyttä koko sohvan leveydeltä. Usein iltaisin laitamme rahin sohvan keskelle ja ojennamme miehen kanssa molemmat jalat suoriksi rahille ja seuraamme tyttöjen tanssiesityksiä. 

Sohvatyynyt ja viltti ovat osaksi tulleet entisestä kodista. Olen iloinen, että Saanan ja Ollin Kievari -tyynyt sopivat myös uuden sohvan kanssa. Materiaali on värjäämätöntä, kierrätettyä puuvillaa.

Day-nojatuoli on ryhdikäs kaunotar tammisine jalkoineen. Tämä oli se, johon Hakolan tuotteista ensimmäisenä ihastuin. Suunnittelin tämän hankkimista jo edelliseen asuntoon, sen aika ei kuitenkaan ollut vielä. Nojatuolissa on mukava istua ja teen usein töitä läppäri sylissä istuen tässä. Se on myös lapsista mukava tuoli. 


Meidän olkkarissa on ihana olla.


*) Tuotteista saatu alennusta

Lokakuu lompsahti ja syyslomahan se on heti mielessä

 

Aku Ankan taskukirja 453

Mitä kannattaa tehdä heti viikon alkajaiseksi? No vaikka miettiä lomaa siinä töiden lomassa. Syyslomaan on pääkaupunkiseudulla pari viikkoa. Itse ajattelin kerrankin pitää pari päivää vapaata yhdessä muun perheen kanssa. Jätin lomapäiviä ripoteltavaksi pitkin vuotta, suuri ajatus tässä takana on se, että tulee oikeasti hengähdettyä muulloinkin kuin vain kesäloman yhteydessä. Itsenäisyyspäivän yhteydessä voisi olla taas tauon paikka, kun silloin perjantaina lapsillakin on vapaata koulusta.

Voisi ajatella, että syyslomasuunnitelmien suhteen sitä ollaan auttamattomasti myöhässä, mutta kurkkasin juuri laivatilateen ja ainakin piipahdus naapuriin näyttäisi onnistuvan ja voisi olla just sellainen sopiva minibreikki, joka ei vaadi juuri muuta, kun vähän kamaa reppuun ja stig ombord.

Tallinna....

 

...vai Tukholma?

Viime syksynä kävin tyttöjen kanssa Tallinnassa ja tänäkin vuonna alle 12v lapset matkustavat ilmaiseksi, joten sikälikin voisi kiinnostella poikkeaminen. Yhtä lailla Tukholma ja pari yötä laivalla ei koskaan ole huono idea. Me kävimme viimeksi juhannuksen alla. Hyttivinkkinä esim. De luxe -hytti, jonka hintaan kuuluu aamupala. Tämä on todella hyvä etu, koska itse tykkään nauttia aamupalan rauhassa, en varsinaisesti ole buffet-henkinen ihminen anivarhain ja hytti merinäköalalla on kiva.

Tyyppillisenä last-minute -henkisenä ihmisenä jää vielä nähtäväksi, suuntaammeko jompaan kumpaan lähilomakohteeseen, vinkkejä saa lähettää tännekin päin!

Pienen huoneen valinnat ja työskentelypiste // Lundia

Meidän ekaluokkalaisen 7-vuotissynttäreitä on tänään vietetty serkkujen ollessa kylässä ja ajattelin juhlan kunniaksi vilauttaa hänen uutta huonettaan. Ajatuksena oli ja on, että entistä hyvää hyödynnettään ja kierrätetään muutenkin, mikäli mahdollista ja uutta ostetaan tarpeen mukaan. 

Lundia DIY -kirjahylly on käsialaani ja se on männynvärisestä tuunattu samalla kaavalla valkoiseksi kuin olkkarinkin kirjahyllyt. Täältä löydät tuunausvinkit, mikäli suunnittelet samaa. 

Lasten huoneet ovat melko pienet, joten työtason suhteen olin superiloinen siitä, että Lundialta löytyi erikseen ostettava ulkoneva taso, jonka ostimme*) työpisteeksi koululaiselle. Valkolakattu taso on 50 cm syvä ja se on juuri sopivasti mitoitettu läksy- ja taiteiluhommia varten. Erityisesti olen mielissäni ratkaisuista, joissa voi tarpeen mukaan yhdistää uutta ja vanhaa. Maalisävytkin sopivat yhteen, enkä minkä ainakaan erota niitä toisistaan, kun sitä vähän etukäteen jännitin.

Työtuolina kierrätetty Artek 69 -tuoli. Siinä pehmusteena valkoinen Shepherdin istuinalusta.

Sänky on FB-kirpparilta hankittu Muuramen Jolla. Ekaluokkalaiselle ei ihan ekana tule mieleen hankkia juniorisänkyä, mutta itse asiassa ajatus olikin erinomainen, koska täysimittainen (200 cm) sänky olisi vienyt turhaa seinätilaa, koska käyttäjäkin on vasta 125 cm. Näin ollen vanha klassikko sai passelin paikan meiltä. 

Mattona on edellisessä kodissa ihastuttanut värjäämätön, kierrätysmateriaalista kudottu 80x150 cm Saanan&Ollin Aitta, joka löysi paikkansa kuopuksen huoneesta. Turvallista, ekologista ja kaunista. Sänky on helppo pedata, kun päiväpeitto saa olla jalkopäässä vuodevaatteiden ollessa kauniita. Tilasin nämä Familonin pussilakanat täältä hyvällä alella (nyt -40%).  

Ekaluokkalainen nappasi koristetyynyiksi hauskat pilven ja sateenkaaren. Niin eikä jätskinkään ohi päästy. Pupu-taulun löysin Vepsäläisestä, se on Milk-merkin printti. Mahtaisiko juliste olla loppu, kun en löydä sille linkkiä.

Leikkitilaa jää huoneeseen ikkunan alle, jossa usein esillä Sylvanian Familiesit, Barbi- ja nukkeleikit. Brion hellallakin keitellään joskus keittoja. Usein uunissa myös nukkuu joku pehmo, vähän niinkuin omassa pesässään. Awww.

*) Postaus yhteistyössä Lundian kanssa 





 

Voihan viikset! Pigmenttihäiriöt kuriin // Esse Skincare

Putsari ja kasvovesi

Silmän- ja huultenympärys ja hoitava öljy

Tehoseerumi ja kasvovoide

Postaus yhteistyössä Natural Goods Companyn kanssa. 

Minua seuraava Instastories-kansakunta on tietoinen siitä, että yksi elokuun alun aurinkoloman tuliaisista tuli pyytämättä. Toin itselleni megaviikset auringossa pötköttelyn seurauksena. Katso itse.

Oh dear. Pigmenttihäiriöön ja muihin auringon aiheuttamiin vaurioihin tuli Esse apuun. Hieroin tehoaineita ylähuulen päälle ja koko kasvoille vähän harmitellen, että voi itku, ei olisi pitänyt olla auringossa niin paljon, vaikka sehän oli koko loman pointti. Mä vaan rakastan aurinkoa, vaikka tiedostankin, että iho ei siitä kamalasti tykkää.

Hätä ei onneksi ollut tämännäköinen, koska jo parin viikon aikana huomasin, että ylähuulen päällä oleva tumma pigmentti alkoi hälvetä ja jo kuukauden kuluttua pigmentti oli muisto vain. Aika ihmeellistä, joten etenkin jos kärsit pigmenttihäiriöstä, lue seuraava.

Olen käyttänyt Essen probioottisia ihonhoitotuotteita nyt jo useamman vuoden ajan. Esse  on sarja, jonka käyttö kannattaa ottaa tosissaan. Sarjan tuotteet tehostavat toistensa vaikutuksia ja tukevat ihon kokonaisvaltaista hoitoa, eikä tuotteiden vaikutuksia tule sotkea eri pH:n sisältävillä tuotteilla. Iho voi mennä ihan tukkoon ja arvokkaat tehoaineet ihan harakoille.

Pigmenttiongelmaa lähdin selättämään jo perusihonhoitorutiineihini kuuluvilla tuotteilla ja sitten muutamalla uudella tuttavuudella. Herätän itseni joka ikisenä aamuna suihkimalla Toneria, johon olen kehittänyt melkoisen riippuvuussuhteen. Tämä on ainoa normikokoinen tuote, jota roudaan matkoillakin mukana. Iltaisin puhdistan ihon Cream Cleanserillä, joka on monen kasviöljyn sisältämä putsari, joka ei todellakaan jätä ihoa narisemaan, vaan puhdistaa hellästi ja tasapainottaa ihon pH-arvon. En käytä erikseen silmämeikkiputsaria.

Se, että kasvovesi on ihana, ei ole ainoa syy sen käytölle, vaan se tehostaa hoitotuotteiden imeytymistä. Esse Toner myös kosteuttaa, eikä se sisällä lainkaan vettä, vaan rauhoittavaa rooibosta, oliivinlehtiuutetta ja ruusuvettä. Jos minulta kysyttäisiin, mistä ihonhoitotuotteesta en luopuisi, this would be it. Essellä on myös muita kasvovesiä jokaisen ihotyypin mukaan.

Seuraavaksi painallus Eye & Lip Creamiä nimettömän sormenpäähän, josta levitys toisen käden samaan sormeen, sitten teputtelua ja taputtelua silmänympärysiholle ja loput huulten ympärille. Tämä on myös yksi luottotuote pidemmältä ajalta.

Nyt päästään siihen viiksiprobleemaan. Yksi hyvin merkittävä tekijä pigmenttihäiriön hoidossa on tehoseerumi Esse Plus Ageless Serum. Tämä on jo serious huomiota vaativalle iholle, joka kohdallani toteutuu iän (42+) ja ongelmatilanteen puolesta. Seerumi sisältää sumajuuren, muira puaman (I beg your pardon?) ja valkoisen liljan uutteita, jotka muodostavat tehokkaan kasviuutekombon, jolla on kirkastava ja silottava vaikutus 
ihoon. 

Seerumi vähetää turvotusta koko kasvojen alueelta, tätä kannattaa levittää vielä myös silmänympärysiholle. Kannattaa lukaista jokaisen tuotteen kohdalta, mitkä sen tehoaineet ja vaikutus on. Olen monen tuotteen kohdalla aidon ihmeissäni, mitä ihanuuksia kasvoilleni levitän. Erityisen vaikuttunut olen tämän Ageless seerumin tehoista. Käytän seerumeja kuuriluonteisesti ja olen löytänyt myös aivan ihanan probioottiseerumin Esse Plus -sarjasta, jota käytin erityisesti talvella. 

Yksi harhaluulo, jonka olen tämän hoitokuurin aikana korjannut, koski öljyä. Olen kuvitellut, että iholleni ei sovi öljyt, sillä aikaisempien testailujen myötä leukaperiin on aamuisin ilmaantunut valkopäisiä näppyjä, vaan ei nyt Repair Oililla. Levitän pumppauksen kauttaaltaan kasvoille ja kaulalle, en kuitenkaan silmänympärille. Iholleni on jäänyt tulehtuneista näpyistä arpia, joita tämä korjaava öljy on nyt tehokkaasti hoitanut. Öljy levitään seerumin päälle tai sitten sekoita öljy kasvovoiteeseesi. 

Kosteusvoiteena minulla on auringon ja ikääntymisen(kin) vuoksi nyt samettinen Rich Moisturiser. Se tuntuu iholla todella ihanalta. Tämä teho minulla on yleensä talvisin, mutta nyt - sattuneesta syystä - se saa minulta vain kehuja.

Instastoreissa tilannekatsausta kahden viikon hoitorutiinin jälkeen. Tummaaa pigmenttiä ei juurikaan enää ole ja iho voi hyvin. Olen jatkanut hoitoa edelleen ja tadaa....

Reilu kuukausi myöhemmin, lauantai-aamu, hyvä fiilis ja selfieräpsy... Voimme kuitenkin kaikki todeta tärkeimmän: viikset ovat historiaa! Palataan viiksiasioihin sitten, kun ne alkavat kasvaa. Voi ei, mutta se ei toivottavasti tapahdu vielä. 

Päätän nostalgisen mainoksen sanoihin: 

Kahta en vaihda... 

Toinen on Esse

ja toinen...

muistatko mikä mainos? 

*) Yhteistyössä Natural Goods Company