maanantai 10. joulukuuta 2018

Hääpäivänä Kaasua, Komisario Palmu Helsingin kaupunginteatterissa




Vietimme tällä viikolla 11. hääpäivää, ensi kesänä tulee 20 vuotta yhdessä oloa. En tunnista itseäni näistä lukemista, tai ehkä tunnistan, vuosilukuja ei tule vain arjessa laskettua. Voisi ajatella, että ihan kohtuullinen taival ollaan yhdessä jo taaperrettu. Voisi ajatella myös, että on aika onnekas.

Muistan, kun jossain haastattelussa Rouva Tellervo Koivisto kertoi avioliitostaan Mauno Koiviston kanssa ja hän sanoi, etteivät olleet koskaan harkinneet avioeroa - murhaa kyllä. Minusta pitkässä suhteessa se on juuri näin. Toki kyllä sitä eroa on ehkä joskus murhan sijaan jopa harkinnut, mutta silti aina kuitenkin jokin meidät on pitänyt yhdessä. Se jokin on luultavasti se pitkän liiton salaisuus. Väittäisin, että se liittyy jollain tapaa uppiniskaisuuteen - ja Maaret Kallioon

Kenties juhlateemaan sopivasti, menimme katsomaan murhanäytelmää. Minulla oli kaksi saatua lippua ja juhlan kunniaksi kävimme katsomassa Kaasua, komisario Palmu! Helsingin kaupunginteatterissa. 



Kari Väänänen Palmuna oli taitava roolissaan. Myös aloittelevan ja konkarietsivien roolit olivat perinteiset ja viihdyttävät. Ihan sellaista kollegaa sparraavaa otetta ei odotetusti nähty. Saarnaaja Mustapää toi ajoittain mieleeni Jope Ruonansuun kahvia-kaljaa -hahmon tai Pastori Sillin, jos joku on niin vanha, että muistaa 80-luvulta Soitinmenot. Huh, kaikenlaista sitä katsottiin. :)




Tykkäsimme siitä, että bändi oli esillä, eikä perinteisesti verhojen takana. Myös näytelmän ääniefektit olivat mahtavat. Vuokko Hovatan esittämä laulajatar loisti roolissaan. Muut roolitukset, toiset enemmän, toiset vähemmän esillä, loivat jännittävät puitteet murhanäytelmälle. Murhaajaa oli hauska arvuutella.

Mies oli nähnyt näytelmän aiemmin elokuvana ja tykkäsi paljon näytelmästä, erityisesti jazz loi hänelle kaivatun fiiliksen. Minä tykkäsin leffan nostalgisuudesta, lankapuhelimesta, mustavalkoisesta Helsingistä. 

Ohjelmalehtinen kannattaa hankkia aina, koska siitä saa sisäpiirin tietoa itse näytelmästä, mutta myös detaljitasolla mm. siitä, mikä rooli oli höökipillereillä ja pulmolla sen ajan Suomessa. Ohjelmalehtisestä jää myös kiva muisto, näitä meillä on paljon.



Kuvat: hkt.fi

En halua paljastaa näytelmästä tämän enempää, vaan suosittelen lämpimästi, mene katsomaan ja tässä on oiva lahjavinkki pukinkonttiin. Kaasua, komisario Palmun näytökset ovat helmikuun puoleenväliin saakka.  

Vinkiksi! Kannattaa aina varata tarjoilut etukäteen, sillä ne lohileivät ja skumpat tai kahvit ja Palmun suklaa-aprikoosileivokset odottavat ilman jonottamista omassa pöydässäsi, kun tulet teatteriin tai väliajalla - kuten meillä ja ehdit nauttia tarjoilusta. Olin ostanut meille Baileys almandet, laktoosittomat mantelimaito Baileysit ja kilistelimme hauskalle illalle - ja yhteisille vuosille, tulkoon niitä paljon lisää. 


*) Liput saatu

maanantai 26. marraskuuta 2018

Joulun kirjasuositukset lapsille ja -40% alevinkki korvan taakse


*) osa kirjoista arvostelukappaleita

Taas on aika kääriä paperiin iloa joulun ajalle. Tai kääriminen jää taatusti sinne lähemmäs aattoa... Kirjamessuilta tuli hankittua jo ekat kirjapaketit, joten hyvässä vauhdissa ollaan. Innostuin poimimaan meidän suosikkeja myös aikaisemmilta vuosilta ja se vain osoittaa sen, miten mahtavia tarinoita nämä ovat. Näitä meillä luetaan moneen kertaan ja tämä lista on iloksemme pitkä. Löytyykö samoja suosikkeja?

Nopolan siskosten Jouluvintiö on jo viimevuotinen, mutta sitä luetaan tänäkin vuonna. Heinähattu ja Vilttitossu ja hupsu enkeli on tämän syksyn uutuus, jossa etsitään kadonnutta enkeliä. Kuinka monen kotona muuten on tai on ollut se klassinen suojelusenkelitaulu, jossa enkeli varjelee sillalla kulkevia lapsia? Samainen taulu löytyy myös tästä kirjasta ja siitäpä se tarina sitten lähtee. Minun muuten tekee mieli aina korvapuusteja näitä kirjoja lukiessa. Kiitos kuuluu Alibullenin neideille. 


Yksi tämän syksyn hauskimmista on varmasti Paula Norosen Supermarsu ja roskaavat ryökäleet. Tämä sopii aiheeltaan valitettavankin hyvin käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen, kun herätellään huomioita taivaalta sataviin romuihin. Olen nauranut ääneen lasten kanssa monta monituista kertaa tätä lukiessani. Tunnen itse erään vanupuikonnäköisen Annelin. Tirsk. Kirjassa on monta kohtaa, josta tunnistan myös itseni - on lohdullista, että kyseessä on universaali ilmiö. 

Supermarsussa on hassuja nimiä. Se on kiinnostava, vähän jännittävä ja tosi hauska. Ja laita siihen, että huikea.

Kannattaa lukea! Ostin myös lahjaksi tämän kirjan ja kirjailija itse jaksoi jututtaa meidän ekaluokkalaista kärsivällisesti ja saimme kirjat tietysti signeerattuina. Siinäkin on jotain erityistä. :)


Ekaluokkalainen tykkää lukea Lukupalat -sarjaa. Tässä on niin hyvä tarina aina ja ihanat pennut, sanoo hän. Tätä sarjaa on meille kerätty jo parin vuoden ajan ja nyt on ilo seurata, miten lapsen oma lukeminen sujuu. Nämä ovat myös sen verran lyhyitä lukea, että vanhempikin jaksaa taatusti lukea luvun tai pari, jos ei koko kirjaa kerralla.




Tähän väliin pakkonostona pari Astrid Lindgrenin klassikkoa. Iki-ihana ja peppimäinen Peppi Pitkätossu ja joulukuusen riisujaiset ja Meidän Marikki. Pepin joulu Huvikummussa on tyypilliseen tapaansa juuri omanlaisensa. Hän antaa piutpaut Rouva Hienoston paheksunnalle, joka johtuu siitä, ettei hän pidä lapsista (ainoastaan kermakakuista). Pepin joulu tuo kaikille hyvän mielen. Kirja on alkuperäisen kuvituksen mukainen.  

 Joulupuu on ravistettu
neulaset on matolla
joulupukki värjöttelee
talon ulko-ovella. 

Meidän Marikissa vietetään myös joulua, mutta jouluaatto ei ole ihan perinteinen. Marikissa on lähes viisisataa sivua Kesäkummun tarinoita, joihin ei koskaan kyllästy. Me olemme katsoneet leffoina ja lukeneet kirjoina aina uudestaan ja uudestaan Melukylän lapsia, Peppi Pitkätossua, Marikkia, Vaahteramäen Eemeliä... Aivan ihania hahmoja ja tarinoita. Tukholmassa kannattaa ehdottomasti vierailla Junibackenin Satujunassa. Se on hieno matka tähän maailmaan.


Hei onks tuo Emma Watson? 

Kymmenvuotiaani bongasi kannesta Emma Watsonin, joka muiden kirjassa esiteltävien naisten mukaan antaa ohjeita nykyajan tilanteisiin. Kirja antaa kapinallisten tyttöjen ohjeita moniin tilanteisiin. Ohjeet ovat hyvin kannustavia ja mielestäni tsemppaavat ja valavat itsevarmuutta nuorempiin lukijoihin. Tätä luen myös minä erityisen mielelläni. Tarinat ovat sopivasti pähkinänkuoressa. Seuraavaksi voisi hankkia suomalaiset naisesikuvat.


Arvaatteko mistä Emma Watson tunnetaan meidän perheessä? No arvasit. Potter-huuma ei ota laantuakseen, kunhan vain äiti saisi järjestettyä vielä sen Lontoon matkan! Pottereissa hahmot, kuten Hermione, Luna Lovegood, tietysti Harry ja Weysleyt ovat ihan mahtavia, Hagridia unohtamatta. 

Harry Pottereiden lisäksi meillä kymmenvuotiasta kiehtoo myös muut aiheeseen liittyvät kirjat. Uusimpana nyt myös leffateatterissa pyörivä Grindewaldin rikokset. Näkisin kuitenkin, että sekin me luetaan ensin kirjana.  


Vielä yksi suosikki, jota lukee koko perhe mielellään. Karhuherra Paddingtonia suloisempaa saa hakea. Paddington lähtee lomalle on jälleen kerran mahtava seikkailu, jonka "matkasuuntitelman" on laatinut karhuherra itse. Paljastamatta yhtään sen enempää, lienee selvä, että ihan kaikki ei mene suuntitelman mukaan. 

Wow, mikä kattaus! Lukeminen kannattaa aina. Siksi suosittelen merkitsemään kalenteriin 11.-13.12., jolloin käynnistyy Werner & Jarl -kirjakaupan ystävämyynti. Saat WSOY:n, Tammen, Johnny Knigan ja Readme.fi:n valikoimasta –40% alennuksen.      

perjantai 23. marraskuuta 2018

Brunssilla vastuullisesti


Jee, toivoa ja herkkukuvia tähän viikkoon, on perjantai ja aika olla armollinen itselleen, erityisesti jos viikko on tuntunut raskaalta. Silmät ovat lumpsaneet väkisinkin kiinni ja iltanokoset sohvalla ovat tulleet vakioksi tässä pimeässä kaudessa. Kirkasvalolamppua kannattaisi pitää vaan koko ajan päällä. 

Valonpilkettä on tuonut myös muutamat vaikuttajatapahtumat, joihin olen poikennut influensoi(tu)maan, maininnan arvoinen on erityisesti Tallink Siljan vastuullisuusbrunssi parin viikon takaa.

Brunssi oli toki herkullinen ja oli hienoa kuulla, että Siljalla on tehty jo vuosia yhteistyötä WWF:n ja HOPE ry:n kanssa. Näistä esityksistä jäi mieleen monta tapaa, kuinka voi itsekin vaikuttaa. 

Tuntuu välillä, että laivoilla etenkin buffassa menee paljon ruokaa hukkaan, mutta Tallink Silja itse asiassa osallistaa vuosittain 10 miljoonaa matkustajaa kiinnittämään huomioita ruokahävikkiin. Tässä tärkeässä roolissa on nautiskelija itse, jota pyydetään ottamaan skagenia lautaselleen vain sen verran, mitä aikoo syödä. Myös lasten toivotaan nautiskelevan ateriastaan siten, ettei anneta ottaa kymmentä lihapullaa kerralla, vaan haetaan lisää ruokaa, jos vielä mahtuu. Sanoisinko, että tämä on ihan kohtuullista.

Siljan laivoilla ruokahävikkiä hallinnoidaaan myös vatihävikillä, joka tarkoittaa, että tarjoiluastiat ovat pienempiä ja tarjolla on pienempiä yksittäisannoksia. Lautasten koko on myös pienempi ja ruoka on tarjolla eri "toreissa", jolloin jonottaminen lyhenee. Ruoka myös mitoitetaan laivoilla ruokailijoiden mukaan eläkeläisryhmä vs. jääkiekkojoukkue. Arvaa kummat syövät enemmän?


Itselleni jäi WWF:n esityksestä mieleen, että lihansyönti kannattaisi rajoittaa kertaan viikossa, syödä enemmän kasvisruokia ja korvata maito kauramaidolla - edes silloin tällöin. Meillä Kaslinkin Barista on erityisesti perheen iskän suosikki kahvimaitona ja oletteko kokeilleet puuroon mantelimaitoa. Peukut sille!

HOPE ry:n tarinat vakavoittavat, mutta matalalla kynnyksellä voimme jokainen auttaa apua tarvitsevia. Veimme lasten kanssa HOPEn keräykseen pehmoleluja ja sinne voi viedä myös käyttötavaraa. Ajatus on kuitenkin, että tuotteet ovat ehjiä ja tätä päivää, ettei esimerkiksi vaatteiden takia ketään aleta kiusaamaan koulussa. Jokainen voi myös mennä esim. työporukan kanssa lajittelemaan lahjoituksia Hopen varastolle. Parin tunnin työstä saa taatusti hyvän mielen ja on suureksi avuksi.

Black Friday ja weekend villitsee meitä myös kulutukseen tänä viikonloppuna. Osta vain sitä, mitä tarvitset (esim. ihania kirjoja saa tänään WernerJarlilla -40%, muita vinkkejä ei tipu!). Ihanaa viikonloppua!
      

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Marraskuun virkeysvinkit



Isänpäivän iltapäivänä meillä on aamun huiske ja vilske laantunut levolliseksi oleiluksi, jossa perheen sankari lukee saamaansa kirjaa Max Seeckin kolmatta (taisi olla Haadeksen kutsu), esikoinen on nukahtanut sängylleen ja kuopus leikkii Project Mc-nukeilla. Minä istun kuvan nojatuolissa ja nautin kynttilöistä. Niin hyvä. Omalle isälle lauloimme tänään puhelimessa ja ensi viikolla näemme, joten ihan oman perheen kanssa hissuttelemme kotona.

Marraskuinen harmaus on saapunut, mutta oma mieleni on hyvä, vaikka pimeys vähän tuntuukin. Se ehkä kuitenkin hyvällä tavalla hidastaa ja saa minutkin torkkumaan, vaikka en ole koskaan oikein osannut nukkua päikkäreitä. Muistan, kun vuosi sitten olin superahdistunut, mutta nyt koen, että pimeys, eivätkä muutkaan asiat paina. Olen tästä tunteesta tosi kiitollinen.

Meillä on tänä vuonna ekaa kertaa kirkasvalolamppu käytössä ja ehkäpä sekin vaikuttaa siihen, että mieli pysyy valoisena. Pitkästä aikaa olen ottanut käteeni myös kirjan, jonka äärelle myös pysähtelen (Mia Kankimäki, Naiset joita ajattelen öisin). On kuitenkin myönnettävä, että on tosi hankala keskittyä lukemiseen. Tämä johtuu varmasti siitä, että elämä on mennyt siihen, että kännykästään lukee somejuttuja ja kaiken maailman uutisia pysähtymättä juttujen äärelle sen kummemmin. 

Lenkkeilystä olen myös pyrkinyt pitämään kiinni. En kuitenkaan liian ankarasti. Alkuviikko menee hyvin. Hölkkäilen parina kolmena iltana, sitten huomaan, että loppuviikosta homma hiipuu. Tosin viikonloppuisin on ollut muuta matalalentoa, joten ihan lötkötellessä ei ole mennyt. Kun nyt lähdin kehuskelemaan, niin lähdenkin tästä hiukan reippailemaan ja pohtimaan, mitä syömme illalla eli kaupan kautta pikku lenkki ja happipiristys.

Sokerinvähentäminen toimii myös. Olimme kaksi viikkoa herkkulakossa koko jengi (iskästä en ole ihan varma) ja se arjen napostelu saa rajoittua siihen viikonlopun karkkipäivään. Huomaa niin selkeästi niin itsessä kuin lapsissa sen, miten karkittomuus vaikuttaa positiivisesti jaksamiseen ja fiilikseen.

Jouluakin on jo vähän fiilistely, joten itse koen, että kaikki kivat jutut ovat nyt tervetulleita. Mistä tulee hyvä mieli, sitä kohti vain.

Miten sinä pysyt hyvissä fiiliksissä marraskuun pimeässä? Tsemppiä, tsemppiä, kohta on joulu!


keskiviikko 24. lokakuuta 2018

I love me messujen jälkipuinti ja Essen Protect Oil

Kuva: Risto Wuolle/I love me

Viime viikolla oli I love me -messuilla kuhinaa. Intoilen aina etukäteen messuista ja kiva niissä on käydä, mutta jengiä (56 000 kävijää) ja pisteitä (450 yritystä) on niin paljon, että huomaan sitten kotona tai toisten instassa, että oii, tuollainenkin oli, mutta ei tullut huomattua.

Tarkoitus ei olekaan käydä joka kojussa, vaan koska elän hetkessä ja käyn siellä, minne nenä näyttää, some kyllä tuuttaa ennen messuja ne tärpit, jotka yleensä riitävät. Luonnonkosmetiikka oli edustettuja 20 eri pisteellä ja muutenkin messujen teemana oli vastuullisuus.
Kierrätysmuoti, vaatelainaamot ja vaateteollisuuden mahdollisuudet uusien biomateriaalien hyödyntämisessä olivat esillä. Se mistä olen erityisen iloinen on se, että jengi on herännyt tarkkailemaan tuotteiden alkuperää ja esimerkiksi kierrätysmateriaalit kiinnostavat yhä useampia.

Messuilla on niin paljon ohjelmaa luennoista muotinäytöksiin, että useampi päivä olisi mennyt iisisti - jos olisi jaksanut. Olimme tyttären, hänen ja minun bestisten kanssa messuilemassa, joten meidän ykkösprioriteetti oli saada tytöille glitterit! Instaseuraajat jo tietävät, miten tässä kävi. Mee follaa, niin pysyt kärryillä. Insta päivittyy lähes päivittäin ja stories erityisesti. Se on täällä. Kiitos!

Seurakuntani tietää, että olen vannoutunut E s s e -tuotesarjan käyttäjä, enkä juuri muita ihonhoitobrändejä ole testaillut aikoihin. Messujen ehdottomasti ykkösständi minulle olikin Natural Goods Company, josta tein löytöjä, jotka jo esittelin messujen jälkeen instastoriessa. Ihoni voi ja on voinut erinomaisesti, kun käytän vain Essen tuotteita. Tein erään siivousoperaation jälkeen testauksia eri tuotteilla ja ihoni meni aivan järkyttävään kuntoon. Näin ollen, olen läksyni oppinut ja pysyn toisiaan tehostavissa tuotteissa.


Messuilla Essen tuotteista sai 20-25% alennusta ja ostin itselleni Rich Moisturiserin päivä- ja yövoiteeksi sekä uuden tulokkaan Sensitive sarjan Protect Oilin. Olin kartellut öljyjä, kunnes Esse-asiantuntijat vakuuttivat, että ihoni kesävaurioiden korjaamiseen tarvitaan mm. Repair Oilia ja se olikin sitten menoa. Öljyt tulivat jäädäkseen. Ihastuksissani olen taputellut Protect Oilia kasvoille aamuisin Tonerin jälkeen ja päälle laittanut kasvovoiteen. Öljyn tuoksussa on vivahde vaniljaa. Se on ihanaa. 

Öljy antaa iholle extrakuulauden, joka on kaunis meikkivoiteen alla, olematta yhtään rasvainen. Ainoa mikä tässä öljyssä harmittaa, on se, että se tulee loppumaan. Padapim! Olipa huono puujalka, mutta en keksi siitä mitään kriittistä sanottavaa. Onneksi tätä öljyä saa lisää. Itse aion nyt jo valmistella ihoa talven viiman varalle ja jatkan käyttöä ainakin kylmien kuukausien ajan - riippuen ihon tarpeista.

Esiteinille olin jo ostamassa Konjac-sientä, josko sillä viikottain alkaisi ihoaan puhdistaa, mutta Natural Goods Companyn Johanna nappasi sienen ja sanoi minulle äänettömästi, että älä unta näe. Oikeasti hän totesi viisasti, että ei kymmenvuotias tarvitse Konjac-sientä. Arvostan. Joku muu olisi minulle sen myynyt. Johanna ♥

Mukaan tarttui vitskuja, kynsilakka, lapsille huulirasvoja, kasvonaamio ja aitoja Liperin riisipiirakoita! Nämä kruunasivat kauneusmessut. Intoilin kotona näistä piirakoista samaan aikaan kuin Carjaleena Piiracca astui ruutuun. Sen täytyi olla jokin merkki.





 
Viikonloppuna on edessä Kirjamessut - ja siellä onkin mahdollista tavata mm. Helena Petäistö esittelemässä Ranska, Macron ja minä -kirjaansa. Minä olen erityisesti Madame Macron -fani. Harkitsen vakavasti myös Antti Tapanin hankkimista, niin voisin jonottaa nimmarijonossa. Ehkä mä vaan hiihdän. :)

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Kaunis syksyinen Tallinna








Terveisiä Tallinnasta. 

Syysloma alkaa olla paketissa. Pidin loppuviikosta vapaata ja käytin pian muuten vanhaksi menevät Siljan pisteet ja buukkasin meille reissun Tallinnaan. Hotellit olivat tosi buukattuja, mutta saimme kuitenkin Raatitorin laidalta huoneen Merchant's House Hotellista

Hotellin sijainti ei voisi olla parempi. Meillä oli Executive Double Room ja huone olikin isohko. Lapsille oli pedattu vuodesohva ja kylppäri oli kaunis. Jos kysyttävää hotellista tai sen palveluista kysy, niin vastaan kyllä.

Saavuimme iltapäivällä ja ehdimme jonkin aikaa nauttia kauniista säästä ennen kuin alkoi satamaan. Huomasimme olevamme väsyneitä, joten meillä oli hyvä syy vain loikoilla hotellihuoneessa ja nauttia levosta. Kävimme toki sateen hellitettyä kävelyllä ja iltapalalla lähistöllä. Piipahdimme myös Kaubamajan leluosastolle, jossa kuopus suuntaa aina ihailemaan niitä oikeannäköisiä vauvanukkeja, mutta se onneksi riittää. Esikoinen olisi mieluusti kantanut kotiin Hogwartsin legolinnan, mutta se jäi vielä mietintämyssyyn. Hotelliin takaisin kävellessä tuli todettua, että kun nahkalenkkarilla astuu syvään lätäkköön, sukathan siinä kastuvat. 
 
Aamulla olivat akut latautuneet ja sää oli aivan ihana. Päätimme nauttia syysauringosta ja kävelimme kauniilla Toompean kukkulalla. Se sijaitsee Vanhankaupungin liepeillä, joten pitkä ei ollut matka. Alueelta löytyy kirkkojen ja museoiden lisäksi mm. ainakin Suomen suurlähetystö ja muita virkarakennuksia sekä kauniita maisemia Tallinnan ylle. 

Ennen kotiin paluuta poikkesimme ihanassa Rukis-ravintolassa. Tälle suositus. Siellä oli superystävällinen tarjoilija sekä superherkulliset kakunpalaset, joten tyytyväisin mielin kävelimme laivaa kohti. 




Parin päivän minibreikki oli varsin onnistunut ja teki tehtävänsä. Arkeen startataan aamulla hyvillä mielin. 

Mukavaa arkea, kohta on joulu, juhuu!    

maanantai 15. lokakuuta 2018

Whamisan kuulas BB-voide messuhintaan // I LOVE ME

Syysloma starttasi, paitsi minulla, mutta olen aina valmiina päivän, parin breikille. Katsotaan mitä keksitään. Alla juttua uudesta meikkipussin vakkarista, joka muuten löytyy vink, vink I LOVE ME -messuilta pikkulintujen mukaan huippuhintaan (34e, ovh 42,90e) Huom, vain messuilla!

Tietäjät tietävät, että korealainen ihonhoito on nyt kuumaa ja sain testiin Whamisan BB-voiteen*), joka heittämällä läpäisi tiukan meikkivoideseulani, monestakin syystä. Tällainen aikuisen naisen (40+) iho vierastaa paksua pakkelointia värivoiteella ja puuterilla. Sen sijaan iho arvostaa mahdollisimman kevyttä, laadukkaista ainesosista tehtyä pohjaa, joka kuitenkin tasoittaa ihon pieniä valuvirheitä ja tekee susta ihan vaan upean. Yes please ja mieluusti tämä kaikki all-in-one -tuotteella, kiitos. 



Kuten jo instastoriesissa hehkutin, BB-voiteessa on vain luonnollisia ainesosia ja voiko muuta kuin hymyillä, kun katsoo tätä listausta erilaisista kukista ja öljyistä! Löydät tarkemman incin tuotetiedoista.

Whamisan BB-voide suojaa ilmansaasteilta ja UV-säteiltä (spf 50), joten on ehdottomasti a keeper. Toivottavasti saamme pian Suomen markkinoille refillit, sillä korealaisilla ne on jo hallussa. Tälle isot peukut ja olisi myös ekologista, ettei tarvitsisi ostaa koko rasiaa, kun voide loppuu. 

Oma ihoni on auringonoton ja Esse-hoitoterapian jälkeen taas hyvinvoiva ja sävyltään vaalea, tosin vielä minulla on hiukan kesän sävyä jäljellä. Minulla on käytössä Whamisan BB-voiteesta tummin sävy (33). Sarjassa on tällä hetkellä lisäksi kaksi vaaleampaa sävyä.

Puoliksi tehty... Vasemmalla BB-voide.

Whamisan BB on puolipeittävä ja tuotetta annostellaan pumppaamalla kerran pohjasta ja se riittää minulla yhteen pohjustuskertaan erittäin mainiosti.

Kuvassa näkyy, miten vaalean kuulas tämä pohja on, kun laitoin meikkivoidetta vain toiselle puolelle. Kenties astetta tummempi voide voisi olla tälle vielä snadisti päivettyneelle iholle passelimpi, mutta kun katsot kuvaa, jossa voide on levitetty koko kasvoille, pohja sulautuu täydellisesti. Sitä paitsi korealainen trendi on vaalea, joten kyllä kiitos, tämä kaunis oriental look käy minulle.    


Instastorien kuvasta yläpuolella kasvoilla Whamisan BB-voide, hipaus poskipunaa poskipäissä ja vähän huulissa väriä, lähes au naturel. Tykkään!

Alla olen juuri hetkeä aikaisemmin palannut Lintsin valokarnevaaleilta ja vaikka valoa ei noin muuten lokakuun illoille riitä - tehden kuvaamisen very haasteelliseksi, Whamisan BB-voide ei petä.



Ensi viikonloppuna on myös I LOVE ME -messut, ja se on kalenteriin merkattu, muista Whamisan BB-pact edulliseen hintaan paikan päältä! Linkki Natural Goods Companyn messutarjouksiin verkkokaupassa täällä. Tarjoukset ovat voimassa jo nyt.  


*) Tuote saatu testiin