Torstaina
Minulla on yksi erittäin ihana ja omatoiminen neljävuotias. Aamulla sängystä noustua, hän huutaa, että ei saa katsoa äiti, ja pian ilmaantuu itse valitsemissaan vaatteissa aamupalalle. Useimmiten valinnat ovat minullekin ihan ookoo, joskus toivoisin pientä justeerausta, mutta sitten yritän muistaa, onko niin iso asia, jos on punaista ja pinkkiä, tai milloin mitäkin. Mitäs oon niin mummo, etten tajua.
Päiväkotitaivalta on jo toka viikko takana, ja varovaisen iloisesti totean, että hienosti menee. Itkuja ei ekan aamun jälkeen ole ollut, ja neiti viihtyy kavereittensa seurassa tosi hyvin. Päivät ovat noin 5-6h mittaisia. Hoitaja kertoi eilen, että lapsi oli ihmetellyt, missähän se äiti oikein viipyy, ja siihen hoitaja oli sanonut, että sillä on varmaan töitä, ja tulee heti, kun saa ne tehtyä. Lapsipa siihen, että ei sillä mitään töitä ole, se on tietokoneella, ja antaa samalla tissimaitoo siskolle. Voi apua, mikä totuuden torvi!
Kotiin tultuamme, kymppikuisen kanssa alkaa omat kuviot. Yritän saada neitokaisen aamupäiväunille siinä toisinaan onnistuen. Varmaa on se, että hän nukkuu vain noin puoli tuntia, ja joskus hyvällä tuurilla kolme varttia. Ei ole mikään nukkujatyyppi tää vauva nro kaksi. Unilta herättyä neiti istahtaa potalle ja lirauttaa pissit (äitin kukkien lannokkeeksi - hahha). Myös niitä kakkosia on saatu pari kertaa potan pohjalle. Pottakäynnit aloitimme jokunen viikko sitten muutamalla kerralla päivässä täsmäiskuin. Eli unien ja syönnin jälkeen, eikä potalla istuta kuin muutama minuutti, jos ei siis heti tule tulosta. Neljävuotias jätti päivävaipat kokonaan pois reilun vuoden ikäisenä, ja yövaipat omasta tahdostaan 1v9kk vanhana. Kröhm. Kysykää täältä pottavinkkejä. No ei. Näähän on ihmemukuloita, kun ne tekee potalle jo näin pieninä.
Kymppikuinen on innostunut leikkimään palikoilla. Äiti tekee tornin, lapsi hajottaa sen. Tätä toistetaan loputtomiin. En usein ehdi edes asetella palikoita, kun se pitää pistää jo mäsäksi.
Illalla karkasimme neljävuotiaan kanssa kaksin tsekkaamaan vähän Taiteiden yötä. Neljävuotias halusi mennä tarkistamaan onko Viileä Venlakin Akateemisessa, koska Risto Räppääjä on. Eihän se ollut. Siellä oli perinteinen pehmoparaati, ja minä hillitsin itseni, enkä huudellut kenellekään mitään. Neljävuotias ei halunnut halata ketään, mutta vilkutteli selkäni takaa. Ti-ti nallet olisivat saaneet halauksen, kuulemma. Väritimme yhdessä Herra Hakkaraisen kuvaa.
Kotimatkalla törmäsimme muutamiin taiteentekijöihin, ja neljävuotias huikkasi aina reilusti ihmetellen, että mitä tuo oikein yrittää. Ai että. Yritin nielaista nauruani siinä vähän epäonnistuen. Muitakin kanssakulkijoita hymyilytti neljäveen kommentointi.
Halailimme ja totesimme, miten mukavaa on ollut ihan vain me kaks välillä.
 |
| Glitterperhospaita Lindex, hame Benetton |
Päiväkotitaivalta on jo toka viikko takana, ja varovaisen iloisesti totean, että hienosti menee. Itkuja ei ekan aamun jälkeen ole ollut, ja neiti viihtyy kavereittensa seurassa tosi hyvin. Päivät ovat noin 5-6h mittaisia. Hoitaja kertoi eilen, että lapsi oli ihmetellyt, missähän se äiti oikein viipyy, ja siihen hoitaja oli sanonut, että sillä on varmaan töitä, ja tulee heti, kun saa ne tehtyä. Lapsipa siihen, että ei sillä mitään töitä ole, se on tietokoneella, ja antaa samalla tissimaitoo siskolle. Voi apua, mikä totuuden torvi!
Kotiin tultuamme, kymppikuisen kanssa alkaa omat kuviot. Yritän saada neitokaisen aamupäiväunille siinä toisinaan onnistuen. Varmaa on se, että hän nukkuu vain noin puoli tuntia, ja joskus hyvällä tuurilla kolme varttia. Ei ole mikään nukkujatyyppi tää vauva nro kaksi. Unilta herättyä neiti istahtaa potalle ja lirauttaa pissit (äitin kukkien lannokkeeksi - hahha). Myös niitä kakkosia on saatu pari kertaa potan pohjalle. Pottakäynnit aloitimme jokunen viikko sitten muutamalla kerralla päivässä täsmäiskuin. Eli unien ja syönnin jälkeen, eikä potalla istuta kuin muutama minuutti, jos ei siis heti tule tulosta. Neljävuotias jätti päivävaipat kokonaan pois reilun vuoden ikäisenä, ja yövaipat omasta tahdostaan 1v9kk vanhana. Kröhm. Kysykää täältä pottavinkkejä. No ei. Näähän on ihmemukuloita, kun ne tekee potalle jo näin pieninä.
Kymppikuinen on innostunut leikkimään palikoilla. Äiti tekee tornin, lapsi hajottaa sen. Tätä toistetaan loputtomiin. En usein ehdi edes asetella palikoita, kun se pitää pistää jo mäsäksi.
 |
| Haalari Milibe |
Illalla karkasimme neljävuotiaan kanssa kaksin tsekkaamaan vähän Taiteiden yötä. Neljävuotias halusi mennä tarkistamaan onko Viileä Venlakin Akateemisessa, koska Risto Räppääjä on. Eihän se ollut. Siellä oli perinteinen pehmoparaati, ja minä hillitsin itseni, enkä huudellut kenellekään mitään. Neljävuotias ei halunnut halata ketään, mutta vilkutteli selkäni takaa. Ti-ti nallet olisivat saaneet halauksen, kuulemma. Väritimme yhdessä Herra Hakkaraisen kuvaa.
 |
| Paita PoP, hame HM |
Kotimatkalla törmäsimme muutamiin taiteentekijöihin, ja neljävuotias huikkasi aina reilusti ihmetellen, että mitä tuo oikein yrittää. Ai että. Yritin nielaista nauruani siinä vähän epäonnistuen. Muitakin kanssakulkijoita hymyilytti neljäveen kommentointi.
 |
| Takki Mini a Ture, raitasukkikset Katvig |
Halailimme ja totesimme, miten mukavaa on ollut ihan vain me kaks välillä.
Kiitos tästäkin päivästä.
