Kohteessa ollaan: Tukholma - Gröna Lund ja ihana hotelliaamiainen x2

Gröna Lund - Viirun ja Pesosen kukkapenkki alavasemmalla.

Kävimme jo eka iltana Gröna Lundissa, kun matkaa hotellilta huvipuistoon oli noin kolme askelta. Scandicin Hasselbacken tosiaan sijaitsee huippumestoilla, kuten on jo tullut hehkutettua. Sadekuuron sattuessa olisimme saattaneet hilpaista takaisin hotellille, vaan eipä tarvinnut, kun sen verran taukoa herra ilmojenvaltias piti. Kiitos siitä.

Gröna Lundiin pääsi sisälle ilmaiseksi Stockholm Cardilla. Härvelimaksut olivat sitten erikseen, mutta meidän pimut eivät varsinaisesti kieputtimista tällä kertaa innostuneet, vaan tykkäsivät muuten huvipuiston tunnelmasta ja muusta annista, samoin kuin deras mamma och pappa.  

Tuo fiilis Gröna Lundissa oli totta tosiaan jotenkin taianomainen. En tiedä onko Tukholma-ihastuksellani painoarvoa tässäkin asiassa, mutta jotenkin kaikki sirkuslamput, silinteripäinen henkilökunta, ja hampurilaisateriatkin olivat tunnelmallisempia kuin kotimaassamme. Lokitkin olivat kiltimpejä, vaikka piti niillekin sanoa pari kertaa: Sjas! - ruotsiksi tietenkin, eihän ne olisi mitään Hus! -käskyä ymmärtäneet.

Gröna Lund on 110-vuotias, ja juhlan kunniaksi olivat byganneet sinne vaatimattomasti maailman korkeimman ketjukarusellin. Kuvassa oikealla. Tyypit keinuun kiikkaamaan ja sitten hiissataan 121 metrin korkeuteen ja pyöräytetään karuselli käyntiin. Pruuuiiiit. Hihhih. Pienenä tietoiskuna, tässä Eclipsessä on 80 000 pulttia, joten varmaan ihan tiukasti ne keinut siellä taivaalla kiinni on. Ei käyty, ei. 

Gröna Lundissa oli ravintolavalikoimaakin reilusti. Ponttonilaiturilta löytyi aasialaista ja belgialaisia vohveleita sekä pannukakkuja Pannkakshusetista. Miten me syötiin ne ranskalaiset, hampurilaiset ja nugetit? Nåå, ihmisiähän tässä ollaan mekin. Ei vaan, ne olivat ihan kunnon hampurilaiset punasipuleineen ja käsitöine värkättyineen pihveineen. Nam! Ens kerralla sitten sitä aasiaa laiturilla.

Skipattiin lounas.

Syömisestä vielä sopii mainita, että kyllä äitiä taas ihan itketti, kun pääsi valmiiseen aamiaispöytään. Oj että. Hasselbackenilla oli tarjolla loistoaamiainen. Olen loman päätteeksi vakavasti harkinnut alkavani käymään hotelliaamiaisilla, yksin.

Hasselbackenissa mieltä lämmitti ja vatsaa täytti reilun kaupan aamukahvi, smoothiet, jugurtit, letut, munakkaat ja mehut.. Mies puolestaan nautiskeli pekonit ja nakit ja muut leikkeleet. Lapset tyhjensivät vesimelonilautaset, murot ja smoothiekipot. Det var gott!
 

Symbolinen kahvikuppi!