Matolla

Viisivuotias teki äidille voileivän. Kuvakin kertoo, että maku oli taivaallinen.

Jos päivä alkaa sillä, että maitokahvi kaatuu olkkarin matolle - ihan oma vika, mitäs toit sen kupin olohuoneeseen silloin, kun tytöt heittäytyy alas sohvalta (se on semmoinen lapsiperheen yleinen leikki) - niin se on hyvä päättää kaatumalla itse matolle. Tällä kertaa peräti joogamatolle. Iso rasti! Tätä on vakavasti suunniteltu ja kypsytelty jo noin vuosi. 

Yoga goes outdoors - ilmaista ulkoilmajoogaa

En tiedä, oliko maailman viisain ajatus aloittaa jooga vajaan kolmen vuoden tauon jälkeen - muutamaa päivää ennen lomamatkaa. Kehossani on joogan herättämien rauhantunteiden lisäksi jo aavistus tulevasta. Ranteita kolottaa jo nyt niin, että puristan kättä nyrkkiin parin lauseen välein tätä kirjoittaessa. Picture Tukholma: Vänta, väntä mamma. Hei kamoon, nyt odotatte, mä en pääse näitä rappusia. 

Olin kaivannut joogaa jo kauan. Kehoni oli erityisesti kaivannut sitä. Joogasta tulee niin hyvä olo, minusta tulee rauhallisempi ja mukavampi ihminen, kun saan joogata. Jooga on myös tosi rankkaa. Lämmin tuli tänäänkin, vaikka ulkona joogasimmekin, ja vaikka vähän lintsasinkin parissa (lue: aika monessa) lankussa (eipystyeipystyeipysty). En osaa tehdä asanoita yksin, vaan kaipaan ohjaajaa, ja ennen kaikkea - rauhaa joogata. Joogaamme silloin tällöin viisivuotiaan kanssa, joka itse ehdottaa erilaisia liikkeitä.  Puolitoistavuotias vetää itsensä seisovaan koiraan harva se päivä. Varsinaisia joogeja tupa täynnä.

Saa nähdä saanko itseni huomenna uuden Urban Yoga Helsinki salin ilmaistunnille vai olisiko syvää viisautta jättää se väliin. Namaste!
  

Maisema joogatunnin päätteeksi