Luonnonkosmetiikan ABC ja Ekotekoja -haaste
Jennijee haastoi minut jo iät ja ajat sitten listaamaan omia ekotekojani. Suurkiitos myös teille toisille, jotka olette haasteilla muistaneet, en suinkaan ole unohtanut. Aloitetaan joka tapauksessa tällä, enkä yhtään muista, oliko tässä jotain erityistä, kun oman ekoutensa pohtiminen.
Täältä lähtee in no particular order:
Meillä ei ole autoa, kuljemme pitkät matkat junalla. Asumme Helsingin keskustassa, auton pitäminen täällä aiheuttaisi enemmän vaivaa kuin hyötyä. Nimim. Eipä paljon huvittaisi talvisin kaivaa autoa tien varrelta lumipenkan uumenista. Mummolareissuilla lapset ovat haltioissaan ukin tai tädin autokyydistä. Less is more. Always.
Lomat. Tänä vuonna lomareissut on tehty ja tehdään kombolla VR-Viking Line. Hiilijalanjälkeähän sitä syntyy tästäkin, ei voi kieltää, mutta oletettavasti vähemmän kuin taivaalla viiletettäessä.
Meillä kierrätetään lasit, pahvit ja biojätteet. Tämä on tehty hyvin helpoksi, kun pihasta ja lähipuistosta löytyy tarvittavat pöntöt, eikä tarvita kuin lukutaito, ja jäte siirtyy oikeaan paikkaan. Hei hei!
Pyrin ostamaan mahdollisimman paljon luomuruokaa. Tehotuotettua broileria nykyään erittäin harvoin. Eineksiä mahdollisimman vähän. Tähän tulee kyllä välillä sorruttua, mutta ne on luomulihapullia sentään, ja ehkä myös pinaattilettuja.. ;)
Pesuaineet: Seuraa tietoisku: , kokeilkaa vaikka! Nyt minulla on käytössä erittäin eko ja sertifioitu ATTITUDEn konetiskiaine. Pallerot ovat melko kookkaita, ja puolitan ne terävällä veitsellä, jotka säilön tyhjässä kananmunakennossa. Vähän vaivaahan tämä puolittelu aiheuttaa, mutta säästöä niin paljon, että se kannattaa.
Sitten ne vaatteet - ostan lapsille uusia vaatteita, vaikka meille kierrättyy serkuilta superpaljon käytettyjäkin vaatteita, mutta nämä jatkaa kyllä matkaansa meiltäkin eteenpäin. Uusissa vaatteissa pyrin kiinnittämään enenevässä määrin huomiota siihen, missä vaatteet suunnitellaan, ja ennenkaikkea valmistetaan - esim. vaikka Virossa, jos ei kotimaassa, eikä mielellään missään Bangladeshissä (olen järkyttynyt siitä vastikään tapahtuneesta tekstiilitehtaan romahduksesta).
Hyvää tekevät -vaatteet jollain tapaa mielessäni oikeuttavat ostoksen (jos mitään tekosyitä nyt tarvitaan...), kuten joka parista supermageita Toms -kenkiä annetaan toinen pari niitä tarvitsevalle kehitysmaahan, ja Soft Galleryn tuotteissa on lappu, jossa kiitetään ostoksesta, jonka tuotosta osa lahjoitetaan intialaiselle lastenkodille.
Pyrin ostamaan itselleni kestävää, hyvää laatua. En yleensä hanki sen yhden sesongin trendivaatteita, joten maksimekko on edelleen kaupassa, vaikka välillä sitä pyörittelenkin mielessäni. Voisi kuvitella, että olen tyyliltäni jotenkin ajaton. Ai tuliko mieleesi tylsä? No en kyllä myönnä.
Olen tässä blogissa innoissani esitellyt luonnonkosmetiikan tuotteita, ja pudotellut sinne tänne joitakin tekijöitä, minkä vuoksi suosin luonnonkosmetiikkaa. Senkin uhalla, että tämä postaus venyy romaaniksi, koen tärkeäksi avata tätäkin asiaa hiukan enemmän.
Synteettisessä kosmetiikassa yleisesti käytetty raaka-aine on vaseliini eli mineraaliöljy (Paraffinum Liquidum, Petrolatum), joka saadaan raakaöljyn jalostuksen sivutuotteena. Huomioiden, että kaikki mitä ihollesi laitat, imeytyy verenkiertoon, joten yksinkertaistaen: voitelisitko oman tai lastesi ihon raakaöljyllä?
INCI-hepreasta ei ymmärrä moni yhtään mitään, siksi turvallisinta on valita ekosertifioitu tuote, jolloin ei tarvitse arvailla, onko se oikeasti luonnonkosmetiikkaa. Joillain synteettisen kosmetiikan valmistajillakin on jotain 99% nature-logoja, mutta tämä ei tarkoita luonnonkosmetiikkaa. Myöskään sanat parabeeniton tai silikooniton ei yksistään riitä, vaan varmuuden saat sertifikaatista. Alla esimerkkejä.
Pro Luonnonkosmetiikka ry toteaa näin:
No niin, vieläkö olet mukana? Tässäpä tulikin oikein kunnolla ekoavauduttua ja avattua luonnonkosmetiikan ehdottomia hyötyjä, sen lisäksi, että kukapa ei ihanista meikeistä ja purnukoista tykkäisi. Oma tavoitteeni on tämän blogin avulla tutustuttaa mahdollisimman moni luonnonkosmetiikan pariin, ja jos olen edes yhden saanut aiheesta innostumaan, olen superiloinen!
Faktahan on se, ettei meitsistä saa tekemälläkään mitään pyhää ekohippiäistä, sen verran tuo kuluttaminen tekee onnelliseksi, mutta pienetkin teot ja valinnat ovat kai nekin jotain. Kiitän vielä Jennijeetä tästä, ja itse haastaisin ekotarkasteluun:
Täältä lähtee in no particular order:
Meillä ei ole autoa, kuljemme pitkät matkat junalla. Asumme Helsingin keskustassa, auton pitäminen täällä aiheuttaisi enemmän vaivaa kuin hyötyä. Nimim. Eipä paljon huvittaisi talvisin kaivaa autoa tien varrelta lumipenkan uumenista. Mummolareissuilla lapset ovat haltioissaan ukin tai tädin autokyydistä. Less is more. Always.
Lomat. Tänä vuonna lomareissut on tehty ja tehdään kombolla VR-Viking Line. Hiilijalanjälkeähän sitä syntyy tästäkin, ei voi kieltää, mutta oletettavasti vähemmän kuin taivaalla viiletettäessä.
Meillä kierrätetään lasit, pahvit ja biojätteet. Tämä on tehty hyvin helpoksi, kun pihasta ja lähipuistosta löytyy tarvittavat pöntöt, eikä tarvita kuin lukutaito, ja jäte siirtyy oikeaan paikkaan. Hei hei!
Pyrin ostamaan mahdollisimman paljon luomuruokaa. Tehotuotettua broileria nykyään erittäin harvoin. Eineksiä mahdollisimman vähän. Tähän tulee kyllä välillä sorruttua, mutta ne on luomulihapullia sentään, ja ehkä myös pinaattilettuja.. ;)
Pesuaineet: Seuraa tietoisku: , kokeilkaa vaikka! Nyt minulla on käytössä erittäin eko ja sertifioitu ATTITUDEn konetiskiaine. Pallerot ovat melko kookkaita, ja puolitan ne terävällä veitsellä, jotka säilön tyhjässä kananmunakennossa. Vähän vaivaahan tämä puolittelu aiheuttaa, mutta säästöä niin paljon, että se kannattaa.
 |
| Pyykit pesee puhtaaksi fosfaatiton ja zeoliititon aine |
Sitten ne vaatteet - ostan lapsille uusia vaatteita, vaikka meille kierrättyy serkuilta superpaljon käytettyjäkin vaatteita, mutta nämä jatkaa kyllä matkaansa meiltäkin eteenpäin. Uusissa vaatteissa pyrin kiinnittämään enenevässä määrin huomiota siihen, missä vaatteet suunnitellaan, ja ennenkaikkea valmistetaan - esim. vaikka Virossa, jos ei kotimaassa, eikä mielellään missään Bangladeshissä (olen järkyttynyt siitä vastikään tapahtuneesta tekstiilitehtaan romahduksesta).
Hyvää tekevät -vaatteet jollain tapaa mielessäni oikeuttavat ostoksen (jos mitään tekosyitä nyt tarvitaan...), kuten joka parista supermageita Toms -kenkiä annetaan toinen pari niitä tarvitsevalle kehitysmaahan, ja Soft Galleryn tuotteissa on lappu, jossa kiitetään ostoksesta, jonka tuotosta osa lahjoitetaan intialaiselle lastenkodille.
 |
| Hyvää tekevät Soft Galleryn canvas-housut nyt muuten -50% pikkuOtuksessa! |
Pyrin ostamaan itselleni kestävää, hyvää laatua. En yleensä hanki sen yhden sesongin trendivaatteita, joten maksimekko on edelleen kaupassa, vaikka välillä sitä pyörittelenkin mielessäni. Voisi kuvitella, että olen tyyliltäni jotenkin ajaton. Ai tuliko mieleesi tylsä? No en kyllä myönnä.
 |
| Viisivuotiaan otos "iloisesta äidistä".. Mekko: Ivana Helsinki |
Olen tässä blogissa innoissani esitellyt luonnonkosmetiikan tuotteita, ja pudotellut sinne tänne joitakin tekijöitä, minkä vuoksi suosin luonnonkosmetiikkaa. Senkin uhalla, että tämä postaus venyy romaaniksi, koen tärkeäksi avata tätäkin asiaa hiukan enemmän.
 |
| Perheen pesuaineet on luonnonkosmetiikkaa. |
Synteettisessä kosmetiikassa yleisesti käytetty raaka-aine on vaseliini eli mineraaliöljy (Paraffinum Liquidum, Petrolatum), joka saadaan raakaöljyn jalostuksen sivutuotteena. Huomioiden, että kaikki mitä ihollesi laitat, imeytyy verenkiertoon, joten yksinkertaistaen: voitelisitko oman tai lastesi ihon raakaöljyllä?
INCI-hepreasta ei ymmärrä moni yhtään mitään, siksi turvallisinta on valita ekosertifioitu tuote, jolloin ei tarvitse arvailla, onko se oikeasti luonnonkosmetiikkaa. Joillain synteettisen kosmetiikan valmistajillakin on jotain 99% nature-logoja, mutta tämä ei tarkoita luonnonkosmetiikkaa. Myöskään sanat parabeeniton tai silikooniton ei yksistään riitä, vaan varmuuden saat sertifikaatista. Alla esimerkkejä.
 |
| logot: täältä |
Pro Luonnonkosmetiikka ry toteaa näin:
Luonnonkosmetiikan valmistuksessa suositaan luonnonmukaisia raaka-aineita, joiden alkuperä on pystyttävä jäljittämään. Kasviperäisissä raaka-aineissa suositaan sertifioitua luomulaatua. Uhanalaisia kasveja ei käytetä. Geenimuunneltujen raaka-aineiden käyttö on kielletty. Mineraalipitoisten raaka-aineiden hankkiminen ei saa tuhota maisemaa tai saastuttaa ympäristöä.
Synteettisten hajusteiden, öljyjen, rasvojen ja väriaineiden käyttö on kielletty. Kiellettyjä ovat myös silikonit sekä mineraaliöljyt, esim. parafiini ja vaseliini. Eläinrasvat ja proteiinit, esim. ihra, tali ja eläinkollageenit eivät ole sallittuja. Mehiläisvaha ja lanoliini (villarasva) ovat sallittuja. Eläinperäisiä raaka-aineita ei saa käyttää, jos raaka-aineiden hankkiminen aiheuttaa eläimelle haittaa. Tuotteita ei testata eläimillä.
No niin, vieläkö olet mukana? Tässäpä tulikin oikein kunnolla ekoavauduttua ja avattua luonnonkosmetiikan ehdottomia hyötyjä, sen lisäksi, että kukapa ei ihanista meikeistä ja purnukoista tykkäisi. Oma tavoitteeni on tämän blogin avulla tutustuttaa mahdollisimman moni luonnonkosmetiikan pariin, ja jos olen edes yhden saanut aiheesta innostumaan, olen superiloinen!
Faktahan on se, ettei meitsistä saa tekemälläkään mitään pyhää ekohippiäistä, sen verran tuo kuluttaminen tekee onnelliseksi, mutta pienetkin teot ja valinnat ovat kai nekin jotain. Kiitän vielä Jennijeetä tästä, ja itse haastaisin ekotarkasteluun:
Tunnustukset tiskiin!
Meneekö kaikki roskat samaan pussiin?
