Lapsiperheen sohvat

kuva: täältä

Monissa perheissä pohditaan sohvan väriä ja materiaaleja tarkkaan jälkikasvua ajatellen. Valkoista sohvaa pidetään suoranaisena kauhistuksena, mutta minä olen sitä mieltä, että sillä värillä nyt ei ole oikeasti mitään merkitystä. Seikka, jota meillä olisi syytä vakavasti pohtia on, miten äidin saisi olemaan sohvannurkassa kaatamatta juomiaan sohvalle. Siis voi perkele. Pardon my French, mutta ihan oikeesti! Olen juuri lopettanut hankaamasta sohvanpäällysteitä mäntysuovalla, ja nyt odotetaan approximately kolme vuorokautta, että sohva on taas käytettävissä, eikä yhtään asiaa auta, että huomenna tulee taas vieraita.  Verenpaine oikein kohisee korvissa.

Maitokaffi a.k.a latte on muuten se worst. Se ei meinaa lähteä irti millään, ja entäs se haju. Hyihyihyihyi. Not to mention se seikka, että lapsethan eivät saa syödä sohvalla, millä oikeudenpäätöksellä minä saan juoda kahvia blogien äärellä? Olen perheemme epäreiluin henkilö. Ainoa sopiva sohvajuotava on joku kossu. Saattaisi tehdä toisaalta ihan hyvääkin, ihan vaan kahvikupillinen.