Yöksi kotiin

Phil&Tedsithän ovat tuplarattaat - molemmat etupenkillä

Upeasta kevätauringosta huolimatta, tämä päivä huilaillaan sisällä - tai ainakin lapset huilailevat. Neljävuotias alkoi valittaa vatsaansa illalla junamatkalla, eikä tänä aamuna saanut mitään syötyä. Lounastakin meni vain lusikallinen masuun. Näin ollen peti on tehty olkkarin lattialle, ja Peppi Pitkätossu toimii viihdyttäjänä. Mitään perinteistä vatsatautia ei ole siis kylässä, ainakaan vielä. Toivottavasti kipuilu pian hellittää, jotta ei tarvitsisi lääkäriin lähteä. Yksivuotiaan nenä puolestaan vuotaa kuin hana, joten sairastupaa pidetään molempien osalta.

Eilen myös yksivuotias sai vihdoin vainun junan leikkivaunun liukumäestä, eikä hänestä tietenkään saanut pitää kiinni - missään kohtaa. Liukuun ei tietenkään menty sieltä mistä vähiten vaarallista olisi ollut, eli tässä tapauksessa ihan korkeammasta kohdasta, vaan juuri ennen ylintä rappusta piti oikaista suoraan mäkeen - eikä äiti olisi saanut yhtään olla lähettyvillä, ja äitihän oli. Raivarithan siitä sitten luonnollisesti seurasi, ja koko juna takuulla kuuli, miten alle 1,5 -vuotiaani huusi: LOPETAA ÄITI! TUUMA ÄITII! Kaiken kruunuksi selkä kaarelle, ja junan lattioiden kiillotukseen, ja moooonta monituista kertaa neljän tunnin matkalla. 

Molemmat lapset nukahtivat Tikkurilassa, myös isompi, jonka piti suunnitellusti kuitenkin kävellä omin jaloin junasta pois. Riikka Pulkkisen Totta säilyi nykäisemättä repussa, kuten arvelin. Matka menikin täysin odotetusti.