Tukka on hyvin ja hanskassa on taikaa

Ensimmäinen kysymys: onko Seiska missä?

Joko ne on kakkupohjat paistettu ja lahjat paketoitu isikultia varten? Meillä tapahtui niin viisaita tällä kertaa, että minä tilasin töistä kakun, ja onkin suorastaan outo fiilis, kun keittiössä tuoksuu lasten leipomat piparit, eikä äitillä ole verenpaine korkealla, kun just nyt pitäisi alkaa kakkua vääntämään. Ihminen voi muuttua.

Tosiaan sen sijaan, että tuskailisin tekemättömiä juttuja, kerron viime viikon kampaajareissustani. Tiedoksi epäileville sieluille, maksoin kampaajakäynnistäni kolmenumeroisen summan, joten hehkutusta ei minkään ilmaisen kampaamoreissun takia ole tulossa. Hihhih! Olen lähinnä iloinen, että en saanut kampaajalta yhtään satinkutia, vaikka viime käynnistä oli kulunut lähes puoli vuotta! En ole ikinä pitänyt näin pitkää breikkiä hiushuollosta. Olisi mahtava todeta, että halusin päästä eroon kaikista kemikaaleista, joita hiusten käsittely tukkaani on tuonut. Joo, mutta oikeasti, mä en vaan jaksanut mennä aikaisemmin.

Kun - kenties se pahin - kolmenkuukauden vaihe hoitamattomuudessa, oli ohitettu, huomasin, että ei tämä olekaan niin kamalaa, ja se lättänä-luomu-liukuvärjäys-lookalike alkoi todellakin olla vapaa - ihan kaikesta mahdollisesta. Siis ihan, ettei sen kanssa voinut enää mennä oikeastaan mihinkään. Töihin selvisin, kun pidin lettejä tai muuten vain nutturaa (tarpeettomankin) kireällä, eikä mun töissä mitään kellä on paras föönaus -kisoja pidetä muutenkaan. Onneksi.

Oma hiusvärini pääsi siis oikein kunnolla näyttäytymään ja se vaikuttaisi olevan sellainen harmaanruskea. No ei suuri yllätys. Viime vuosikymmenen ja risat se on pääosin ollut raidoitettu blondi. Nuoruusvuosina liikuttiin tummanruskeasta kirkkaanpunaiseen ja muistaakseni lilaakin tuli kokeiltua jossain välissä. Miksi kukaan ei pysäyttänyt?

Äitin uusi pää

Etsiessäni uutta kampaajaa viime keväänä, ja jollainen Kaisasta Hairlevelissä on tullut, ajatuksenani oli, että kampaajalla on jokin idis siinä jutussa. Tosin siinä kohtaa, kun vielä haluaa vaalentaa tukkaansa, vaikkakaan raitavaalennus ei päänahkaa edes kosketa, on turha vinkua mitään ekologista luomuvärjäystä. Ei onnistu vaalennus sitruunankuorella. Kenties jonain päivänä, jos sen lila-vimman jostain kaivan (saa ampua), niin mietitään sitten isketäänkö punajuuri päähän, mutta vielä en ole siellä.

Juttelimme siitä, miten minulla ei ole koskaan ollut geelikynsiä, irtoripsiä, saati hiuspidennyksiä. Aloin tapani mukaisesti kauhistella pidennysten liimasysteemejä ja muita myrkkyjä, kun sain kuulla, että Kaisa yhdessä kollegansa Helin kanssa ovat niitä harvoja kampaajia, jotka ovat saaneet koulutuksen puuvillalangalla solmimalla tehtäviin hiusten pidennyksiin/tuuhennuksiin. Whaaat? Siis täysin kemikaalivapaasti! Hiuksia voi siis vaikka tuuhentaa tällä metodilla, joka kuulemma on tosi suosittua. Kiinnostuneet voivat käydä lukemassa tästä Mago-pidennyksestä Hairlevelin sivuilta. Jos minulla ei olisi päinvastainen ongelma, mulla olisi Magot päässä saletisti.

Kampaajalla on myös meikkauspalvelut, joten minä hypistelin luomivärejä sillä aikaa, kun foliolappujen sisällä tapahtui. Kaisa toi minulle myös hauskan hanskan, ja kertoi, että sillä lähtee ihan kaikki meikit pois. Siis ilman mitään putsareita. Toinenkin whaaat? No olihan se pakko testata. Minulla oli silmissä luomivärit, ripsarit ja se peruskattaus. Kaikki meikit lähtivät kun hanskalla pyyhkäisin. Siis hanska on tosi pehmeä, eikä mikään perunanpuhdistussormikas. Kyllä tää maalima on ihmeellistä. Nyt on Jane Iredalen Magic Mitt'kin testattu. Näitä saa ko. kampaamosta.

Jane Iredalen luomiväriduot - pakkosaatavien listalle jäi takarivin petroolikombo!

Syksyn kiiltoa - silmiin! Vink ja bling!

Entä se päähieronta, kun hoitoaine vaikuttaa.. Tarvinneeko selittää? Se on yksi niitä kampaajalla käynnin parhaita hetkiä, sen seiskan lukemisen ohessa. Ihan parhautta, ahhh!

Päätän kuvauksen eräästä kerrasta, kun yksi työäiti on käynyt rentoutumassa.  Miten sä sen teet?