Lepoako mukako - Hippulat vaan vinkui

Kuvassa perjantai-halloween-hulluttelua, mutta sovitaanko, että viikonloppu alkaisi vasta nyt?

Woa mikä viikonloppu. Siis nyt sen vasta pitäisi alkaa. Lauantai meni väsyneissä merkeissä tiuskien, äyskien ja muutenkin ihan just niin, kuin en sitä olisi halunnut viettää. Laitetaan tähän listaan vielä ne fiiliksen ei-kohottajat: järkky siivo joka paikassa, ja migreeni päällä heti aamusta. Onko tämä vaan amatöörimäistä tunteidenhallintaa uudessa koti-työ -kombossa, vai meneekö toisissakin perheissä lauantai tai vähintäänkin perjantai-ilta muissakin kuin hilpeissä merkeissä?

Eipä mitään, tuli sitten vähän siivottua, vaikkakin kamala tatti otsassa - paitsi tyttöjen huone jäi nyt mietintävaiheeseen. Nimittäin joulun lähestyessä (lue: joulupukin terveisiä ajatellen), inventaario on enemmän kuin paikallaan. Viisivuotias kun oli sitä mieltä, että mitään ei heitetä pois säestettynä huutokonsertilla, nostin käteni ilmaan, ja päätin paneutua asiaan jonain iltana. Ihan yksin.

Puuvillaa lattialla. Maton nimi on: Block.

Eilen ei ollut se ilta. Kävimme viemässä kynttilät muualla nukkuneiden muistomerkille Hietaniemen hautausmaalle, ja kävin vielä Hippulaan menevien kirppiskamojen kimppuun. Tänään sitten huristelin bussissa pitkin poikin Helsinkiä ja Vantaatakin, jotta olkkarissa on nyt uusi matto, ja Hippulasta löydettävissä ensi tiistaista alkaen paljon, paljon pientä vaatetta, ja lähes ilmaiseksi. Saa vinkata eteenpäin. Pöytä 15 tyhjäksi, kiitos. 

Mietin tänään, kun matka Vantaalta kotiin kesti vaivaiset tunnin ja vartin, ja Käpylästä vähintäänkin tunnin, että pitäisi taas vissiin lukea Secretiä. Onko tuttu teille? Perusajatus lyhykäisyydessään: olet sitä mitä ajattelet. Siis jos lähtökohtaisesti on se tatti otsassa, niin homma jatkuu samanlaisena. Täytyy virittää itsensä uusille taajuuksille, ja ajatella positiivisemmin. Hyvä vetää puoleensa hyvää jne. Olin siis jänkkäkänkkä taajuuksilla, ei ihme, että bussivalinnatkin olivat ihan hanurista. 

 

Viisautta

Ikeaan en ehtinyt muuta kuin kassojen taakse herkkuosastolle, ja mukaani nappasin ensiviikon ruokahuoltoa ajatellen kilon lihapullia ja kermakastiketta. Voidaan vielä kuvitella, että ollaan perheen kanssa yhdessä syömässä Ikeassa. Lisäksi ihan varuiksi ostin piparkakkutaloelementin. Lähtökohtaisestihan yleensä ajattelen, että itse piirrän talon ja oikean kunnon pipariarkkitehdin tavoin sen suunnittelen ja valmistan taikinat alusta loppuun saakka. Tämä on niin helkkarin huono ajatus ollut ihan aina, ja on useimmiten pysynytkin ajatuksen tasolla, mutta minulla on nyt taskussa plan b, joka on plan a, jos elementin kaikki osat ovat pysyneet ehjinä Vantaalta Helsinkiin ei-sitä-suorinta-tietä. Huokaus.

Ensi viikolla onkin sitten yksi stressinaihe lisää: "Ikkänpäivä". Vitsi, vitsi. Stay tuned, kohta tulee vinkkejä. Haha! :)