Häivähdys ruusua, roosaa ja ruusukultaa

Miten sitä kaihoaakaan heti loppiaisen jälkeen kevättä, kun ei ole vielä talveakaan tarvottu. Hanget korkeat ovat tervetulleita, ne tuovat mukanaan valon, jota keho niin kaipaa.

Sain yhden ylimääräisen vapaan työmaalta, kun esikoisen vesirokko vaati vielä kaitsentaa kotona. Tuntuu hassulta, että kahdeksan tunnin kuluttua aloitan jälleen arjen. Joojoo. Nukkumaan. Ihan kohta.  





Loma on ollut hyvä minulle. Koko keho on rentoutunut. Yöunet ovat olleet levollisia ja pitkiä, kunhan vauhtiin päästiin, jopa niin pitkiä, että valo on meidät aamulla vasta virotellut (yli kymmeneen on koko perhe nukkunut monena aamuna). 

Kevättä kohti mennään kiitollisina siitä kaikesta, mitä meillä on - ja mitä joulupukki toi. Hihhhih. Työasioista ei stressata eikä myöskään kotiasioista. Eskarilaisella on edessään syksyllä koulun aloitus, minulla mahdollinen uusi työ ja meidän perheenä päätettävä, pysyykö koti tässä vai jossain muualla. Breathe. 

Ruusuisia ajatuksia, hengitelläänhän syvvään, 

niin hyvä tulloo!

♥