Ottakaa minut!
Olen nakutellut työhakemuksia sormenpäät lähestulkoon verillä (hieman liioteltua). Yritin eilen illalla toimittaa yhtä hakemusta kohteeseen, jonne se piti toimittaa tähän päivään klo 16.15 mennessä enkä ollut tajunnut, että nyt liikutaan niin perinteisillä vesillä, ettei sähköistä hakemusta hyväksytä. YAIKS! Toivottavasti se iltainen oven rynkyttäminen ja kirjaimellisesti kahvassa roikkuminen ei tallentunut mihinkään turvakameraan. Ovi ei auennut ed.main. toimenpiteistä, saati sadattelustanikaan huolimatta. Nyt jännitän ehtiikö MIES hakemukseni sinne kiikuttamaan. Pidän silpoutuneita peukaloitani pystyssä.
Olen miettinyt mitä niihin hakemuksiin oikein kannattaa ja ei kannata rustailla. Minun tilanteeni epätoivoisuus paistaa varmasti niistä niin räikeästi läpi, mutta en kykene kurjuuttani millään tavoin peittelemäänkään. Täytynee alkaa miettiä jotain camouflage juttuja, jos Kiitos hakemuksestasi. Valitettavasti valintamme ei kohdistunut tällä kertaa sinuun -postia alkaa kolahdella postiluukusta.
Työnhakuoppaat kehottavat painottamaan hakemuksessa miksi juuri minut kannattaa palkata. OK. Can do that. Tulisin mielelläni yrityksenne palvelukseen. Muussa tapauksessa seurauksena on vähintäänkin vakava alkoholisoituminen (lähinnä kalliimpi Moët et Chandon, halvempi Freixenet + Fisu kombinaation liiallinen kulutus), shoppailuterapian riistäytyminen käsistä (=täysi kontrolloimattomuus), sitä seuraava ylivelkaantuminen, ylipaino, (joka puolestaan on seurausta Arnoldsin donitsien ahmimisesta kamalaan ahdistukseen siitä, että joutuu jäämään nykyiseen työpaikkaan), ystävien ylikuormittaminen kurjuudellani, kriisi parisuhteessa (no ihan varmana!), vielä isompi kriisi nykyisellä työpaikalla, nykyisen työyhteisön jäsenten jatkuva "demotivointi" (nykyään se on vain ajoittaista noin tunnin välein tapahtuvaa) ja kamala, kamala persoonallisuuden muutos ihanasta huipputyypistä katkeraan ja vaikealuontoiseen ämmään... Hmfp? On ehkä vielä muokattava. Camouflagea pikkuriikkisesti vielä hieman siloittelemaan tuota nimenomaista Miksi juuri minut yrityksenne palvelukseen -kappaletta. Toisaalta työnantajaa voisi helposti syyttää heitteillejätöstä, jos ei ottaisi minuun yhteyttä luettuaan hakemukseni.
Jotkut sanovat, että on todella vaikeaa keksiä miten tuoda esille ne hyvät puolet itsestään. Mielestäni minä olen melko hyvin saanut ilmaistua hakemuksissani ne erinomaiset ominaisuuteni, joita työnantaja vaatii. Minulla on erinomaiset vuorovaikutustaidot. Organisointitaitoni ovat myös erinomaiset. Paineensietokykyni se vasta erinomainen onkin. Olen myös erinomainen tiimityöskentelijä, mutta toki työskentelen erinomaisesti myös itsenäisesti. Kaiken kukkuraksi olen erinomainen työkaveri. There. Täytyy todella kummastella, jos ei ala niitä soittoja tulla.
Mahdollista työhaastattelua en osaa jännittää ollenkaan. IsoH veti kyllä pohjat, että en usko samanlaista kokemusta tulevan kohdalleni koskaan. "Oletko raskaana?" Tai hetkinen, tuo kysymys esitettiin ex-kollegalleni, mulle se meni siis näin: "Millos meinaat äitiyslomalle? Siis mä en ymmärrä miks tollasta ei muka sais kysyä työhaastattelussa???" Vakuuttelin, että en toki ole jäämässä äitiyslomalle ja sain vielä päälle ohjeistuksen, että "Jos olisin sinä, niin vähintään pari vuotta katsoisin tätä hommaa ja sitten vasta se raskaus." Joo, oota, mä laitan outlookkiin muistutuksen.
Nyt todella ne peukalot pystyyn, koska jaksan vaivoin ajatella, että kohta (30 pv) alkaa kesäloma ja tälle kitumiselle saadaan päätös. Ikuinen.
Olen miettinyt mitä niihin hakemuksiin oikein kannattaa ja ei kannata rustailla. Minun tilanteeni epätoivoisuus paistaa varmasti niistä niin räikeästi läpi, mutta en kykene kurjuuttani millään tavoin peittelemäänkään. Täytynee alkaa miettiä jotain camouflage juttuja, jos Kiitos hakemuksestasi. Valitettavasti valintamme ei kohdistunut tällä kertaa sinuun -postia alkaa kolahdella postiluukusta.
Työnhakuoppaat kehottavat painottamaan hakemuksessa miksi juuri minut kannattaa palkata. OK. Can do that. Tulisin mielelläni yrityksenne palvelukseen. Muussa tapauksessa seurauksena on vähintäänkin vakava alkoholisoituminen (lähinnä kalliimpi Moët et Chandon, halvempi Freixenet + Fisu kombinaation liiallinen kulutus), shoppailuterapian riistäytyminen käsistä (=täysi kontrolloimattomuus), sitä seuraava ylivelkaantuminen, ylipaino, (joka puolestaan on seurausta Arnoldsin donitsien ahmimisesta kamalaan ahdistukseen siitä, että joutuu jäämään nykyiseen työpaikkaan), ystävien ylikuormittaminen kurjuudellani, kriisi parisuhteessa (no ihan varmana!), vielä isompi kriisi nykyisellä työpaikalla, nykyisen työyhteisön jäsenten jatkuva "demotivointi" (nykyään se on vain ajoittaista noin tunnin välein tapahtuvaa) ja kamala, kamala persoonallisuuden muutos ihanasta huipputyypistä katkeraan ja vaikealuontoiseen ämmään... Hmfp? On ehkä vielä muokattava. Camouflagea pikkuriikkisesti vielä hieman siloittelemaan tuota nimenomaista Miksi juuri minut yrityksenne palvelukseen -kappaletta. Toisaalta työnantajaa voisi helposti syyttää heitteillejätöstä, jos ei ottaisi minuun yhteyttä luettuaan hakemukseni.
Jotkut sanovat, että on todella vaikeaa keksiä miten tuoda esille ne hyvät puolet itsestään. Mielestäni minä olen melko hyvin saanut ilmaistua hakemuksissani ne erinomaiset ominaisuuteni, joita työnantaja vaatii. Minulla on erinomaiset vuorovaikutustaidot. Organisointitaitoni ovat myös erinomaiset. Paineensietokykyni se vasta erinomainen onkin. Olen myös erinomainen tiimityöskentelijä, mutta toki työskentelen erinomaisesti myös itsenäisesti. Kaiken kukkuraksi olen erinomainen työkaveri. There. Täytyy todella kummastella, jos ei ala niitä soittoja tulla.
Mahdollista työhaastattelua en osaa jännittää ollenkaan. IsoH veti kyllä pohjat, että en usko samanlaista kokemusta tulevan kohdalleni koskaan. "Oletko raskaana?" Tai hetkinen, tuo kysymys esitettiin ex-kollegalleni, mulle se meni siis näin: "Millos meinaat äitiyslomalle? Siis mä en ymmärrä miks tollasta ei muka sais kysyä työhaastattelussa???" Vakuuttelin, että en toki ole jäämässä äitiyslomalle ja sain vielä päälle ohjeistuksen, että "Jos olisin sinä, niin vähintään pari vuotta katsoisin tätä hommaa ja sitten vasta se raskaus." Joo, oota, mä laitan outlookkiin muistutuksen.
Nyt todella ne peukalot pystyyn, koska jaksan vaivoin ajatella, että kohta (30 pv) alkaa kesäloma ja tälle kitumiselle saadaan päätös. Ikuinen.
