Loma yllätti odottajansa
Sanotaan, että odottavan aika on pitkä. Niinhän sitä luulisi, etenkin kun olin vielä eilen aamupäivällä siinä uskossa, että kauan odottamani loma alkaa 3,5 viikon kuluttua. Olin jopa onnistunut psyykkaamaan itseni lähes hyväntuuliseksi. Taisin jopa vähän hyräilläkin. Ajattelin, että 8 kk tässä tapan-kaiken-luovuutesi-
ja-nujerran-täysin-itsekunnioituksesi entreprisessä on sen verran kunnioitettava suoritus, että voi jotain hyvää mieltä jostain kaivaakin. Etenkin jos onnistun pitämään kasettini jotakuinkin kasassa vielä loman alkaessa. Tätä sopii hieman kyseenalaistaa, jos todellakin hyräilin eilen. No jotain siinä sitten tapahtui, koska meikäläinen aloitti lomansa astumalla ulos Luolasta eilen tasan kello 14.00.
IsoH on onnekseni ollut melko paljon poissa avokonttoristamme viimeisen parin viikon ajan. Plus*a*bonus: hän soittelee pitkin päivää Puudelille ja minulle vain klo 15.57 ainoastaan tarkastaakseen olenko vielä toimistossa. Olen saanut tehdä suorastaan mieluisia työtehtäviä, kun ensimmäistä kertaa tehdään asiakkaalle jotain oikeasti järkevää. Toki sain kuulla, että vain pakon edessä teen nyt näitä juttuja, koska IsoH on aikansa hallinnoinut niin tiukille, että ei mitenkään ehdi sotkemaan tätä projektia. Well, laitoin IsoH:lle sähköpostitse kysymyksen, että kun kesäloma alkaa juhannukselta, mikä on sitten tarkka töihin paluupäivä (as if mä koskaan sinne palaisin loman jälkeen).
"Työt jatkuvat normaalisti kesäkuun loppuun (TÄH! Eikö tämä painajainen lopukaan juhannuksena?) ja lomaa sinulle on kertynyt kymmenen päivää (tässä kohtaa sitten ne valiumit esiin)." IsoH:n vastauksen sisällöstä seurasi se, että punnitsin vaihtoehtojani, jotka olivat a) murha tai massamurha b) minun lomani alkaa nyt. IsoH soitti minulle heti varmistaakseen järkytykseni ja täydellisen murenemiseni ihmettelemällä, että mistä kummasta olinkaan saanut päähäni, että lomaa olisi viisi viikkoa alkaen juhannukselta. "Minä olen sanonut vain, että jos kaikki illat ja viikonloput teet töitä koko vuoden ajan, niin sitten on viisi viikkoa lomaa. Ja yritäpä vaan todistaa mitään muuta." THIS IS WAR!
Kolme minuuttia kuluu ja äitiyslomalainen IsoH:n aisapari soittaa ja kyselee muina naisina, että mitäs oikein hommailen. Vastasin, että no töitäpä tietenkin. "No tuleeko siitä mitään?" On se niin, että tuo positiivinen palaute kannustaa minut ihan piloille! Aisapari pääsi pian varsinaiseen asiaansa ja totesi, että olen kyllä ymmärtänyt totaalisen väärin tuon loma-ajan. Minä kysyin perusteita sille, että miten IsoH oikein lomat jakaa, kun Puudeli saa täsmälleen samat 10 päivää mitä minulle myös tarjotellaan. Se, kun IsoH:n mukaan "EI KUULU SULLE PÄTKÄÄKÄÄN!" Kapitaalit kuvaavat kohonneen verenpaineen aiheuttamaa IsoH:n kiljuntaa. Aisapari toteaa viileästi, että olen huonosti neuvotellut omat lomani. Lisäksi seuraa jotain saarnaa jostakin, jota en todellakaan jäänyt kuuntelemaan ja laitoin luurin kiinni. Mä olen muuten tossa luurin paiskomisessa jo melko pro, koska IsoH:kin on saanut siitä osansa.
Nousin ylös, aloin tyhjentää seinältä kortteja ja kuvia, joilla olin yrittänyt helpottaa muuten niin helvetillistä työympäristöä. Avasin oven ja kävelin ulos karistaen olkapäiltäni kirotun konsultin taakan.
PS. Kävelin suoraan lääkäriin saamaan diagnoosin F41.1 ja siitä se loma sitten alkoi.
ja-nujerran-täysin-itsekunnioituksesi entreprisessä on sen verran kunnioitettava suoritus, että voi jotain hyvää mieltä jostain kaivaakin. Etenkin jos onnistun pitämään kasettini jotakuinkin kasassa vielä loman alkaessa. Tätä sopii hieman kyseenalaistaa, jos todellakin hyräilin eilen. No jotain siinä sitten tapahtui, koska meikäläinen aloitti lomansa astumalla ulos Luolasta eilen tasan kello 14.00.
"Työt jatkuvat normaalisti kesäkuun loppuun (TÄH! Eikö tämä painajainen lopukaan juhannuksena?) ja lomaa sinulle on kertynyt kymmenen päivää (tässä kohtaa sitten ne valiumit esiin)." IsoH:n vastauksen sisällöstä seurasi se, että punnitsin vaihtoehtojani, jotka olivat a) murha tai massamurha b) minun lomani alkaa nyt. IsoH soitti minulle heti varmistaakseen järkytykseni ja täydellisen murenemiseni ihmettelemällä, että mistä kummasta olinkaan saanut päähäni, että lomaa olisi viisi viikkoa alkaen juhannukselta. "Minä olen sanonut vain, että jos kaikki illat ja viikonloput teet töitä koko vuoden ajan, niin sitten on viisi viikkoa lomaa. Ja yritäpä vaan todistaa mitään muuta." THIS IS WAR!
Kolme minuuttia kuluu ja äitiyslomalainen IsoH:n aisapari soittaa ja kyselee muina naisina, että mitäs oikein hommailen. Vastasin, että no töitäpä tietenkin. "No tuleeko siitä mitään?" On se niin, että tuo positiivinen palaute kannustaa minut ihan piloille! Aisapari pääsi pian varsinaiseen asiaansa ja totesi, että olen kyllä ymmärtänyt totaalisen väärin tuon loma-ajan. Minä kysyin perusteita sille, että miten IsoH oikein lomat jakaa, kun Puudeli saa täsmälleen samat 10 päivää mitä minulle myös tarjotellaan. Se, kun IsoH:n mukaan "EI KUULU SULLE PÄTKÄÄKÄÄN!" Kapitaalit kuvaavat kohonneen verenpaineen aiheuttamaa IsoH:n kiljuntaa. Aisapari toteaa viileästi, että olen huonosti neuvotellut omat lomani. Lisäksi seuraa jotain saarnaa jostakin, jota en todellakaan jäänyt kuuntelemaan ja laitoin luurin kiinni. Mä olen muuten tossa luurin paiskomisessa jo melko pro, koska IsoH:kin on saanut siitä osansa.
Nousin ylös, aloin tyhjentää seinältä kortteja ja kuvia, joilla olin yrittänyt helpottaa muuten niin helvetillistä työympäristöä. Avasin oven ja kävelin ulos karistaen olkapäiltäni kirotun konsultin taakan.
PS. Kävelin suoraan lääkäriin saamaan diagnoosin F41.1 ja siitä se loma sitten alkoi.
