Ihkut dalmikset

Palataan jälleen perusasioihin. No ei mihinkään kasvatukseen, eikö muka kaikkien kaksivuotiaat istu pöydällä silloin, kun he niin päättävät? Siis fokus on siinä, mitä on päällä, kun siellä pöydällä istutaan. On jälleen syttynyt syvä rakkauven tunne jotain sellaista kohtaan, mistä luuli, ettei välittäisi. Vaan kuinka voip olla välittämättä, kysyn vaan?

Pukki toi siskon esikoiselle ja allekirjoittaneen kuopukselle samanlaiset Molon Dalmis-mekot. Näitä saa ainakin Babyshopista ja Ballotista. MOLEMMISSA ON NYT HYVÄT ALET, vink vink, vink! Pukilla oli kontissaan myös yksi kappale Molon Pupu-toppista. Nämä printithän ovat kerrassaan ihania! Useasti ne näyttäytyvät verkkokaupoissa jotenkin levottomilta ja ovat jääneet siksi aiemmin hankkimatta, mutta perheemme 9-vuotias ja 2-vuotias (sekä äidit) olivat haltioissaan. Mekkojen matsku on pehmeää puuvillaa, ja meidän koirarakkalleekin pienelle erittäin mieluinen lahja.

Itse olen kokenut ahdistusta siitä, että 128 cm on se lastenvaatteiden suurin koko, jonka jälkeen siirrytään ties mihin häiriintyneisiin teinarikuvioihin. Lapsen soisi olevan lapsi ihan rauhassa - vaatteissakin, ja oli ihana katsoa, kuinka suurta iloa puputakki toi yhdeksänvuotiaalle - ja hänen tädilleen, I must add.

Tämä aikoo tsekata Molon printtikuviot myös alesta. Minä ihastuin.   



*) Sis. mainoslinkki