Joulun vakkarilelulahja: Legouutuudet ja Mindfulness

Tänään tuli joulun toka lelukuvasto. Näitä aarteita säästellään joulunkin yli ja aina juuri se kuvasto on se suosituin, joka toisella on. Perus.

En ole vilkaisutkaan tämän joulun kuvastoihin vielä. Säästelen sitä nautintoa. Mielenkiinnolla odotan näkeväni erilaisia versioita eri tavoin vinkuvista kotieläimistä. Kahvipannukultakala taisi olla viime joulun uutuus. Ei tullut sitä meille.

Klassikkolahja joka joulu on Legot. Niitä poikkeuksetta ovat saaneet molemmat lapset vauvasta alkaen. Sekä dubloilla että legoilla leikitään yhä yhtä paljon ja legot ovat aina esillä. 

Oivalsin itsekin erään kerran, miten mahtavaa stressinpurkamista ja todellista mindfulnessia legoilu on. Kaipaisin melkeinpä oman setin, koska välillä on vaikeaa tyytyä vaan etsimään sopivia paljon tuhansien eri palojen joukosta, vaan mikä voitontunne siitä kuitenkin syntyy, kun löytyy juuri se pala! Haa! Vanhempi lapsi kysyi eräänä iltana haukotellen, että voitaisko äiti jo mennä nukkumaan, kun äiti halusi vielä saada Emman huoneen valmiiksi. Joo, ihan kohta, kulta. 

Viisivuotias sai bestikseltään synttärilahjaksi hienon Palatsin pallerot linnan. Tämä olikin ensimmäinen pikkulegotaidonnäyte nuorimmaiseltamme ja se sujui niin hienosti, että seuraavaksi pienet sormet ovat toivoneet näprättäväkseen Legon tämän syksyn uutuuksista Huvipuistosarjan Hodariauton.

Emma, Mia, Olivia, Andrea ja Stephanie ovat olleet lasten suosikkeja jo pitkään. Niin pitkään, että minäkin jopa muistan niiden nimet. :D Meillä ollaan myös arvaa kuka mä näistä oon ja kuka sä haluaisit olla, ei saa ottaa samoja -peliä melkoisen usein. 

Huvipuistosarjassa Lego Friendsit seikkailevat eri laitteissa ja peliautomaateilla. Tsekkaa kaikki uutuudet täältä.
 
Heppahulluille ihana lahja on taatusti Heartlaken Heppakoulu.

Tukholman BR-leluissa tavattiin tuttuja

Tiesitkö muuten, että ohjeet löytyy Legon sivuilta googlettamalla setin nimeä. Ihan parasta! Muutama riekaleinen ohjesivu on aiheuttanut turhan luovaa ajattelua, eikä aina ole mennyt niin justiinsa, vaan eipä enää tarvitse arkkitehtoonisia taitojaan päästää liian valloilleen ja valmista tulee - jos vaan äiti ei ole imuroinut sitä kriittisintä palasta. Gulp! 

P.S. Oikeastihan minä olen niin hc-legoilija nykyään, että jopa tarkistan imurin pölylootan ennen roskiin laittamista, jos kilahdus käy. On sieltä muutamat palaset pelastettu. 

P.P.S. Jos et jaksa kaivella pölypusseja, niin Kampissa on PiiPoo legokauppa, josta löytyy varaosia.