My little Pony ja pieleenmenneet aamukahvit

Oi mikä kesäloma-aamu. Ekan lomaviikon ajan sisäinen stressaantunut kelloni herätti jo ennen kasia, mutta nyt olen päässyt jo unen makeuteen kiinni ja nukun hyvin ysiinkin saakka, mikäli perheen muutkin jäsenet nukkuvat. En olisi uskonut, että tätäkin asiaa osaa arvostaa ja voi fiilistellä hyvin nukutusta yöstä. Niin mummo.

Tänä aamuna hipsin hiljaa keittiöön kellon ollessa sen yhdeksän ja kiersin mutteripannun porisemaan samalla tulkiten ikkunasta auringon ja pilvien suhdetta. Ihana rauha. Vain täydellinen kahvini pulputti minua varten. Teki melkein mieli sanoa sille shhhh, ettei muut herää, mutta maltoin mieleni. Sain kahvin ja kuuman maidonkin kuppiin ja sittenhän ne muut heräsivätkin.

Kuopus nappasi tabletin, ihmeekseni osasi laittaa päälle My little Ponyn ja tunnussäveleen havahtuikin yläsängystään esikoinen. Eipä aikaakaan, kun näytä-mullekin-äiti-toi-omii-ton-eikä-näytä-mulle -soundi kohosi vähitellen ja rauhallinen aamukahvihetkeni oli uhattuna. Toruin pari kertaa ihan kauniisti ja pyysin, josko he mitenkään voisivat katsoa sen jakson yhdessä ihan sovussa. No usko vaan. Väninä ja vöninä senkun koveni, kunnes minulle riitti ja nappasin tabletin lapsilta. Käänsin selkäni ja kuului kova läimäys. Vilkaisin juuri-täydellistä-aamukahviani ja kiljuvia toistensa kimpussa olevia tyttöjä.

Peruin siinä yhdellä hengenvedolla karkkipäivän ja uhkasin, ettei niitä peevelin poneja tämän katon alla katsota enää kertaakaan koskaan ikinä, koska niiden takia ette todellakaan toisianne revi kappaleiksi, onko selvä?! Siitä se sitten lähti. Tämäkin rauhallinen aamu. 

Päivän ollessa jo illassa karkkia on karkkipäivänä syöty (muistuttelin kylläkin samalla aamuisesta episodista, mutta jos lupaatte, ettette enää lyö) ja olen pitänyt tabletin ylähyllyllä, jotta edes sen verran selkärankaa tällä kasvattajalla. Niin ja niitä poneja ei todellakaan katsota.

Onko muissa My little Poneille altistuneissa perheissä havaittu sama, että kaikki jaksot ovat kamalaa tappelua ja ne konit ovat todellisia biatcheja? Ihmettelin tätä esikoisellekin, joka selitti minulle, että äiti ei ne kaikki ole ilkeitä toisille, vaan lopussa on opetus. Spaik tai joku aina kirjoittaa sen opetuksen, kun se puhaltaa ikkunasta ulos. Just.